Huonekasvikuulumisia

Auringonsäteet alkavat vähitellen löytää tiensä viherhuoneeseen. Katsotaanpa miten kasvit ovat selviytyneet talvesta. Viherhuoneen lämpötila on nyt noin 16 astetta, mikä on monille kasveille parempi kuin perushuoneenlämpö. En ole pitkään aikaan kirjoittanut viherhuoneen asukeista, joten otan tällä kertaa yleiskatsauksen huonekasvieni pariin. 

Katon amppeleissa ovat ruoholilja (Chlorophytum, kokovihreä luonnonlaji) ja juoru (Tradescantia sp.)

Suhtaudun huonekasveihin arvostavasti mutta huolettomasti. Mieleenikään ei tulisi heittää jotakin kasvia pois, jos se esimerkiksi kukkii huonosti. Kukat ovat vain mukava lisä kasveillani. Useimmat kasvit pysyvät elinvoimaisina vuodesta toiseen, kun niille vain tarjoaa säännöllisesti vettä ja toisinaan lannoitetta, uutta multaa, isomman ruukun tai jakaa kasvin pienempiin osiin.

Lisävaloa en käytä  merkittävissä määrin. Katossa on kaksi kasvivaloa, jotka valaisevat todella pienen alan eikä niihin saa ajastinta kiinni. Esimerkiksi kiinanruusulle tarjoan toisinaan "valohoitoa". En tiedä, onko satunnaisella valolla merkitystä, mutta se on hyvinvoivan näköinen. Kiinanruususta tein postauksen pari vuotta sitten, täällä.

Kiinanruusu (Hibiscus rosa-sinensis) on kuvassa se, jonka yläpuolella on lamppu.

Sain syksyllä joitakin pistokkaita. Kasvu on ollut hidasta vähässä valossa. Pikkupeikonlehti on pärjännyt ihan hyvin. Alkuperäinen ainokainen lehti voi hyvin ja sen lisäksi on kasvanut toinen pienempi lehti (isomman alle, jossa se saa vielä vähemmän valoa). Vaikka peikonlehti tunnetaan liuskoittuneista lehdistään niin on ihan tavallista, että nuoret lehdet ovat ehjiä, kuten tälläkin.

Pikkupeikonlehti (Monstera deliciosa 'Borsigiana'), taustalla mm. perhosorkidea. Tämä sama kukki jo joulun aikaan.

Limoviikuna (Ficus benjamina) näkyy kauempaa ekan kuvan vasemmassa reunassa

Limoviikuna oli joskus aiemmin varsinainen riesa talvisin, kun se pudotteli niin paljon lehtiä. Nyt limoviikunani on voinut hyvin koko talven. Luulen yhden syyn olevan se, että en anna sen kuivua välillä. Limoviikunalle periaatteessa on hyvä, että se hieman kuivuu kasteluiden välillä, mutta silloin se helposti pudottelee lehtiään. Kastelen sen kerran viikossa ja sillä on kestokasteluruukku. Lisäksi luin, että limoviikuna voi vähitellen tottua varjoisaan kasvupaikkaan. Oma limoni on harjoitellut pimeitä talvia jo tosi monta vuotta, joten ehkäpä talvehtiminen on siksi alkanut sujua.   
  

Huonekuusi eli norfolkinaraukaria  on todella hyvävoimaisen näköinen. Näin siitä huolimatta, että paras paikka olisi valoisa ja alle 10 astetta. Tämä on huonekuuseni numero kaksi. Edellinen oli pari kesää sitten liian lähellä ikkunaa ja kuivahti auringossa.  

Huonekuusi ( Araucaria heterophylla)

Enkelinsiipi kiemurtaa katossa. Tuo lehdetön on kultaköynnös, joka on monen metrin matkalta kalju ja sitten on taas lehtiä.

Enkelinsiipi, kuivan virallisesti korallibegonia,  on pudottanut suuren osan lehdistään. Onneksi se pitäisi joka tapauksessa leikata, koska se kiemurtaa katossa asti. Sen kun napsauttaa keväällä matalaksi, niin loppukesästä se on taas katossa. Hullun elinvoimainen kasvi.


Enkelinsiiven vieressä seinille kiipii kultaköynnös. Kultsista olenkin kirjoittanut jo aiemmin, kun menin leikkelemään sitä vähän liikaa. En ole edelleenkään selvittänyt minkä osan katkaisin, hyvin näyttää yhä pärjäävän. Tarina ja hoito-ohjeita täällä. Terraarioamppelissa kiikkuu edelleen herttalyhty eli herttaköynnös. Amppelien tekemisestä ja ripustamisesta kerroin täällä. Seuraavassa kuvassa näkyy toinenkin lasipallo, sen sisällä (vaikkei kuvassa näy) kiikkuu ilmakasvi. 

Pikkupöydällä joulukaktus ja enkelinsiipi, amppelista valuu herttaköynnös. Oikealla kultaköynnös.

Näissä amppeleissa... hmm, vasemmalla juoru, oikealla... Mikäs tämä onkaan... kovalehtinen?

Pelargonit talvehtivat tänä vuonna suurelta osin viileässä pikkueteisessä. Siellä on tosi huono valo. Niitä kävi sääli ja siirsin ne nyt viherhuoneeseen (ekassa kuvassa näkyy rivi). Kasveja on myös olohuoneessa. Viirivehka kukki loppuvuodesta hienosti, samoin paavalinkukka eli saintpaulia. Molemmat lopettivat jo. 

Etualan viirivehkalla (Spathiphyllum) on jo ikää. Sitä pitää keväisin karsia (tai vaihtaa isompaan ruukkuun) niin se on taas hyvännäköinen koko vuoden. Paavalinkukka ikkunalla oikealla.

Maaorkidea

Kevätkylvöt ovat alkaneet, siitä viimeinen kuva! Pian on tasot täynnä ruukkuja! Tässä postauksessa oli vain osa huonekasveistani. Kurkataan viherhuoneeseen toistekin, toiveitakin saa esittää.

Ensi viikonloppuna olen menossa tutustumaan ihan erityisiin huonekasveihin. Tarkoitus on tehdä vierailusta heti viikonloppuna postaus. Palataan siis aiheeseen!

Joulua kohti kukin ja kortein - sekä sähkön kilpailutuksesta

Joulu näkyy viimein tässäkin taloudessa. Kukkia pitää tietysti olla! Tykkään askarrella joulukortteja. Tyypilliseen tapaan homma piti jättää lähes viime hetkeen ja korttipaja pyörähti käyntiin viime viikonloppuna. Palataan myös viime postauksen sähköasiaan.
Postaus sisältää mainoslinkin, merkitty *

Jouluruusu on jo pitkään ollut lempijoulukukkani, sellainen piti hankkia. Kurkkasin ikkunasta, miten edellisten vuosien jouluruusut jakselevat. Ne istutan keväisin olohuoneen ikkunan alle (kaikki jotka kestävät kevääseen). Siellähän näkyy nuppuja! Täytyy ottaa seurantaan, aukeavatko vai tuleeko kunnon pakkanen ensin. Tänään pilkahtaa aurinko pitkän pitkän harmaan suhmuran jälkeen!

Jouluruusu  Helleborus sp.

Hyasinttien kaveriksi hain sammalta pihalta. Mukaan pääsi sympaattinen mähkäkasvi sekä koristelaatikosta löytynyt pieni peura. Sammaleet ja mähkä tykkäävät sumuttelusta.

Sähkösopimuksen kilpailutus

Viime postauksessa kerroin vaihtaneeni sähkösopimusta ja samalla sähköyhtiötä. Koska asia ei ole kaikille selvä, kerron vielä, miksi sähkön kilpailutus todella kannattaa: Sähköyhtiöillä ei ole yleensä edullisimpia hintojaan näkyvissä nettisivuillaan! Kilpailutussivujen kautta löytyy usein alempi hinta, sivustot vertaavat monia yhtiöitä ja käyttö on ilmaista. Esimerkiksi *sahkomittari.fi kautta kun klikkaat ensimmäisestä vaiheesta eteenpäin, pääset valitsemaan, haluatko tuulisähköä, uusiutuvaa energiaa vai mitä tahansa. Ekalle sivulle ei ole muuten pakko laittaa asuntonsa tietoja, jollei halua, tyhjällä lomakkeellakin voi klikata lähetä-nappia ja pääsee katsomaan hintoja.

Sähköverkkoyhtiötä ei voi vaihtaa, mutta myyntisopimus voi olla missä yhtiössä haluaa. Verkkosopimus on saman hintainen riippumatta siitä, missä myyntisopimus on. Tällä hetkellä jos tekee myyntisopimuksen *sähkömittari-palvelun (klik) kautta, saa risteilylahjakortin kaupan päälle. Itse maksan kiskurihintoja verkosta, joten myyntisopimuksessa on kiva vähän säästää! 

Amaryllis ja tontun kaverina lapsen tekemä otus

Joulukorttiaskartelu

Rakastan sitä, kun postilaatikkoon tulee tavanomaisen tylsyyden sijaan joulukortteja, joten tietysti myös itse lähetän niitä. Se ei yhtään haittaa, että muut eivät itse askartele korttejaan. Minulle joulukortit on juuri sopivan kokoinen askarteluprojekti, joka kuuluu jouluun valmistautumiseen. Minulla on (liian) suuret varastot askartelutarvikkeita, joten ostin näitä varten vain korttipohjat sekä heräteostoksena muutaman paperi-ikkunan, joita poikani käytti. Houkuttelin siis myös lapset tekemään pari korttia. 
Ensin syntyi rivi lumiukkoja... Valkoinen on tapettia, kaulahuivi teippiä, porkkana kartonkia ja sydän jonkinlaista foam vaahtomuoviarkkia, jota on helppo leikata.

Lumiukkokorttien mustat osat on piirretty tussilla

Tykkäsin tästä yllätyspussi-ideasta. Idea asyntyi siitä, että käsiini osui isompi paperinen joulupussi, jonka leikkelin tähän. Sisällä on samaisia sydämiä kuin lumiukoilla, pahvitähtiä ym. Alareunassa on teippiä.

Poika käytti kummien korttien askarteluun valmiita paperi-ikkunoita sekä vasemmalla teippiä ja kuvioleikkurilla tehty tähti. Oikealla lahjapaperia ikkunan takana ja pahvitähti on ostettu valmiina.

Kortit lähtivät vasta tiistaina postiin, mutta hyvin pitäisi vielä ehtiä, kun varustin ne tavallisilla (mutta tosi somilla!) muumipostimerkeillä. 

Tytär on aloittanut piparijoulukylän rakentamisen. Koristeluun ei ole vielä löytynyt aikaa, mutta tästä tulee varmasti soma. Mökkien pituus on vain muutama sentti. Hän ihmetteli, miksei me aiemmin ole tehty näin pieniä mökkejä. Kokoaminen sujui paljon helpommin kuin isojen rakennelmien teko. 

Samat perhosorkideat ovat olleet minulla jo useita vuosia. Kukkivat nyt sopivasti jouluksi. Tähän vaihdoin punaisen suojaruukun joulun kunniaksi. 

Mukavaa joulunodotusta sinulle! 

Kukkien kielellä

Kukkien kielellä - esittelyä ja orkidea

Kukkien avulla voidaan toista ihmistä onnitella, pyytää anteeksi, lohduttaa, ilahduttaa tai viestittää muita tunteita. On hienoa, että kukat toimivat niin onnen kuin surunkin hetkellä. Ne viestivät välittämistä riippumatta siitä, mitä kukkia on valittu. Ajatuksella ojennettu kukka ilahduttaa vaikka se olisi pientareen rikkaruoho (pientareilla on itse asiassa herkkiksiä niittykukkia).

Viestissään voi halutessaan olla tarkempikin ja valita kukat niiden merkityksen mukaan. Puhutaan ”kukkien kielestä”, jossa joka laji symboloi eri tunnetta tai asiaa. Ennen vanhaan esimerkiksi paremmissa piireissä nuorten välinen seurustelu saattoi olla hyvin rajoitettua ja kukat olivat käyttökelpoinen keino viestien välittämiseen. Toivottavasti silloin käytössä ei ollut yhtä monenkirjavia kukkien kieli -sanakirjoja kuin nyt löysin! Olisi ikävää, jos vastaanottaja tulkitsisi viestin ihan toisin kuin lähettäjä.

Joissakin sanakirjoissa on huomioitu kukkien värit, joissakin ei. Vaikkapa kaunis neilikka, jonka merkitykseksi toinen sanakirja sanoo ”pidä kiirettä” ja toinen värien mukaan mm. ”viattomuus” (valkoinen) tai ”kiihkeä rakkaus” (punainen). Kiihkeän rakkauden iskiessä voi olla kiire toisen luo, joten ehkä nuo sitten ovat samaa asiaa.

Neilikoita on (melkein) kaikissa väreissä!

Pidän romaanista Kukkien kieli, jossa päähenkilöllä on oma kukkasanakirja ja hänen kimppujensa ”sanomat” toteutuvat. Kirjan kirjoittaja Vanessa Diffenbaugh on laatinut kirjassa käytetyn sanaston tutkittuaan lukuisia kukkasanakirjoja ja niistä löytyviä määritelmiä. Hänellä on ollut mielestäni hyvä periaate sopivimman määritelmän valitsemiseen: Kukan tieteellisten yksityiskohtien perusteella. Tai jos mikään määritelmistä ei ollut selvästi sopivin, hän otti yleisimmän, tai sitten mielestään parhaan.

Jouluruusu symboloi erään kirjan mukaan ”skandaalia”. Valkoinen hyasintti ”vaatimatonta suloisuutta”. Ostin nämä ihan itse itselleni joten ei onneksi tarvita tulkintaa...

Kukkien lisäksi on parasta käyttää ohessa oikeita sanoja tai selittää asia kortissa! Jos siis haluaa vastaanottajan tulkitsevan kukkia juuri tietyllä tavalla.  Nykyään on myös entistä enemmän värivaihtoehtoja kukissa. Väreillä on omia symbolisia merkityksiä ja lisäksi ne herättävät ihmisissä erilaisia tiedostamattomiakin tunteita. Esimerkiksi valkoinen hyasintti symboloi kauneutta ja vaatimatonta suloisuutta, mutta sininen uskollisuutta.

Pieni tammi symboloi ”vahvuus, rohkeus ja uljaus”.

Kimpun sijaan voi hyvin viestiä myös yhdellä oksalla tai ruukkukasvilla. (Mutta kukkivalla oksalla! En suosittele kuivan tammikepin ojentamista vaikka se symboloikin ”vahvuus, rohkeus ja uljaus”.) Orkideat ovat jo pitkään olleet muodissa. Niillä on kauniit merkitykset kukkien kielessä: ”Hienostunut kauneus, pitkä ikä ja kiinalainen täydellisyyden symboli.” Orkideoiden hienostuneisuuden ja ylellisyyden mielikuvaa rapauttaa perhosorkideoiden tosi edulliset hinnat. Itse arvostan orkideoitani ja odottelen kärsivällisesti niiden uusia kukintoja. Näillä hinnoilla moni orkideaparka lentää roskiin ensimmäisen kukinnan päättyessä. Minulla on ikkunat aamuaurinkoon, joilla orkideat viihtyvät loistavasti. Olen kuullut, että etelän tai pohjoisen puoleisilla ikkunoilla sitä uutta kukintaa ei ehkä koskaan tule.  

Perhosorkideani tämän hetken kukinta

Palaan kukkien kieleen vielä monta kertaa, seuraavaksi kameliaan.