sunnuntai 29. elokuuta 2021

Rypäletomaatteja ja kukintaa

Olen pitänyt taukoa blogin päivityksestä, mutta tehdään näin elokuun loppuun pieni päivitys siitä,  miten täällä menee. Tomaattisato kypsyy edelleen mukavasti.  Lapseni luulivat pitkään, että äidin tomaatit on vaan epämuodostuneita... Mutta niiden KUULUU näyttää oudoilta! Sadetta lotisee edelleen runsaasti ja kukintaakin onneksi riittää. 

Palataan kohta tomaatteihin. Yksi puutarhavuoden merkkipaalu on, että jättiverbenat suvaitsivat kasvaa ja kukkia. Olen kylvänyt niitä jo parina edellisenä vuonna, mutta jokin on mennyt jossain kohtaa pieleen. Nyt yritän talvettaa ne, jotta ensi vuonna ei tarvitsisi aloittaa kylvöillä. Jospa silloin saisin niitä yhdistettyä mukavasti muihin kasveihin. Tänä vuonna kukassa on vain suuri ruukku, jossa on pelkästään jättiverbenaa:


Ruukku on oikeasti kookas, mutta niin ovat jättiverbenatkin!

Daalioita kukkii sekä ruukuissa että maassa. Etenkin oranssi daalia on ihan valtava pöheikkö.

Kaktusdaalia



Kasvihuoneessa kirsikkatomaatit tekevät hyvää satoa. Sanoisin, että Golden Delight voittaa maussa Tiny Timin. Mutta onnistunut ja hauska kokeilu on rypäletomaatti Voyage. Kaupastakin saa kauniita kirsikkatomaatteja, joten on hauska kasvattaa itse myös jotain sellaista, mitä kaupassa ei ole! Tästä voi irrottaa siististi lohkoja ja syödä sen palasina. Maku on perushyvä, mutta ei niin makea kuin hyvissä kirsikkatomaateissa.
Rypäletomaatti Voyage (myös postauksen eka kuva on tämä)



Sen sijaan pari vuotta kasvattamani Heinzin lajike jää ensi vuonna pois. Tämän vuoden alkukesän kuumuudessa se sai vaivoikseen latvamädän ja on kärsinyt siitä jossain määrin koko kesän. Itserakenneltu kasvihuone vaati pieniä korjauksia, muutamat lasit irtoilivat kun puuosat ovat eläneet. Ja kyllä, maalaaminen alkaa olla todella ajankohtaista. Olen ajatellut, harmaa kasvihuone voisi olla kiva... 
 
Tuoksuherneitä

Tyttäreni on nyt abi ja pääsi vihdoin tanssimaan myös Wanhojen tanssit! Ihanaa, että nekin sentään vihdoin pidettiin, asianmukaisin koronajärjestelyin. Jossain päin Suomea tansseja pidettiin ihan ajallaan viime talvena, mutta täällä se ei ollut koronan takia silloin mahdollista. Vihreä taftimekko pääsi sentään käyttöön. Ostimme sen käytettynä (eli sillä on yhden kerran tanssittu aiemmin). Se oli aivan sopiva ilman korjauksia. Laitan tähän tämän kotipihassa otetun kuvan, jossa helma kauniisti heilahtaa.

Pihassa olen tosi vähän tehnyt hommia viime aikoina. Terassiprojektin tieltä pitää pelastaa perennoja. Toki sitten kun lasiterassi valmistuu, sen ympärille tulee uusia istutuksia. Nyt nämä keijunkukat on siirretty muuripenkin lähelle. Siellä on tullut taas pari komeaa kiveä (tai kalliota?) näkyviin, kun yritin kaivaa maata. Sentään löytyi kivetöntäkin kohtaa keijunkukille.  

Peurat ovat osa teosta Sokea lauma, taiteilija Timo Heino

Muutaman opastuksenkin olen ehtinyt tehdä. Tänä viikonloppuna on paljon tapahtumia Raisiossa ja Naantalissa. Kävin molemmissa eilen ja siinä välissä opastin yhden ryhmän Kultarannan puutarhassa. Siellä kesän taidenäyttelyyn kuuluva "Sokea lauma" laiduntaa ruusutarhassa ja on saanut kärhöjä jalkojensa ympärille. 

Sisällä Monstera, peikonlehti, kasvaa hurjana. Nöpö on päässyt sen katveeseen.


Aiempi kesän kuivuus näkyy harvalehtisinä koivuina ja osittain vaatimattomana kukintana. 
Pian alkaa syyskuu ja toivotan sen tervetulleeksi. Muistakaa kerätä siemeniä talteen!
Olen joutunut töiden takia istumaan ihan liikaa tietokoneella ja sen takia en ole tehnyt postauksia. Minulla kun menee näiden tekemiseen aina melkoisesti aikaa. Mutta ennemmin tai myöhemmin tilanne taas helpottaa ja ehdin tehdä tätä rakasta harrastusta enemmän. 
Tuoksuherneitä, takana häämöttää syysleimut


lauantai 7. elokuuta 2021

Elokuuta puutarhassa

 Aika kiirii eteenpäin. Rutikuivan kesän jälkeen meilläkin on hetkeksi vihertynyt. Tosin koivut alkoivat luopua lehdistään jo heinäkuun lopulla, samoihin aikoihin kuin sateet vihdoin saapuivat. Kärhö Jackmannii näyttää tykänneen kuivasta kesästä. Se kukkii ryöppynä terassilla.

Laitoin Jackannista kuvan jo edelliseen postaukseen, mutta silloinen kukinta oli vasta pientä esimakua. Hauskinta kärhössä on se, että se esittelee parasta kukintaansa terassilla oleskelijoille. Sen juuret ovat maassa säleikön toisella puolen. Sen sijaan komea lehdistö kuuluu terassin ruukussa kasvavalle kelloköynnökselle. Sekin on avannut jo muutaman ensimmäisen kukan. 
Clematis Jackmannii

Jackmannii kärhö on viihtynyt säleikössä jo useamman vuoden. Sen sijaan oikealla oleva kiinanlaikkuköynnös ei ole tänä kesänä kasvanut kokoa juuri lainkaan. 

Myös kelloköynnös kukkii

Heinäkuun puolivälissä ilmestyvät aina sudenkorennot. Niiden toukat elävät lammessa. Yritin yhtenä päivänä kovasti kuvata vauhdilla kaartelevia "helikoptereita". Vaikeaa on. Kamerasta löytyi valtava määrä hyvin omituisia kuvia rantapuskista, joissa ei usein näkynyt vilaustakaan itse kohteesta. Muutama onnistui edes sinne päin:

Sain kuvan korennon varjosta! Itse korentoa kuvassa ei ollut edes ennen rajausta...

Tässä näkyy jo itse korento...

Nyt näkyy väritkin! iNaturalist sovellus sanoi tästä kuvasta että kyseessä on kirjoukonkorento. Pituutta näillä on n. 7cm!

Viime syksynä sain kaivaa itselleni kasan punalatvaa. Länttäsin ne laajennettuun muuripenkkiin, koska siinä oli tyhjää tilaa. Paikka saisi olla aurinkoisempikin, mutta ainakin ne kukkivat! Saa nähdä suurenevatko kukinnot vielä, kun vesitilanne on ollut huono. 


Syysleimuja kukkii terassin edessä. Kuvassa näkyvä päätyterassi on menossa täydellisesti uusiksi. Se on alkuperäiskunnossa ja nuo kaiteet ovat aivan lahot. Tähän tulee ilta-auringon puolelle lasiterassi. Siinä on vielä erinäisiä vaiheita, alkaen huonokuntoisen puun kaadosta terassin vierestä. 

Mukavaa elokuuta ja tsemppiä koulujen alkuun kaikille joita se koskee. Toivotaan, että koronarokotukset etenevät sutjakasti ja niiden teho on hyvä. 

Lisää lukemista:

Niittylaikkuja kylvämässä

Olen aloittanut kevään kylvöt ulkona niittysiemenillä. Puutarhan peränurkassa olevan alueen hoitoon minä en halua käyttää paljon aikaa tai v...