Joulun kukat, ja sammaleet myös

Viikonloppuna innostuin hankkimaan jotakin uutta ja kaunista jouluksi siivottuun kotiin. Päädyin kukkiin, ei kovin yllättävää! Erikoisempaa oli, että hurahdin myös sammaliin. Tein siis kaksi hankintaretkeä, toisen paikalliseen kukkakauppaan ja toisen pihapiirin sammalmättäille. Kukkakaupasta mukaan tarttui kasveja, jotka toivottavasti ilahduttavat vielä joulun jälkeen. 

Päädyin tuomaan kukkakaupasta kassillisen erilaisia "irto" joulukukkia: Gaultheria eli joulupuolukka, skimmia, mehikasveja ja pieni havu. Suurimman osan sijoittelin puiseen lasikattoiseen laatikkoon.  Puulaatikkoon ei voi suoraan laittaa multaa, joten osa kasveista on omissa ruukuissaan ja osa on istutettu muovilaatikkoon. Joulupuolukka tuo kauniisti rehevyyttä ja väriä istutukseen. Se on tämän vuoden suosikkini. Matalat sammaleet ovat ihana pehmeä matto mehiruusukkeiden ympärillä.

Laatikossa omissa ruukuissaan ovat gaultheria ja havu. Muoviastiaan on istutettu kaksi mehikasvia ja sammalia.

Gaultheria (Gaultheria procumbens) eli joulupuolukka eli lamosalali, suloinen punaisine marjoineen

Skimmia osoittautui liian korkeaksi laatikkoon, koska haluan että kannen voi myös sulkea. Löysin pari vanhaa kivaa jouluasetelmien ruukkua. Toiseen ruukkuun pääsi skimmia ja toiseen aiemmin ostetuista hyasinteista ne, jotka eivät vielä ole avanneet kukkiaan.

Jos hyvin käy, näistä kukista on iloa kauemmin kuin vain joulun ajan. Olen joskus saanut skimmian pysymään hengissä useamman vuoden. Hoitoa helpottaa että mulla on vähän viileämpi viherhuone. Pintamullan pitää kuivahtaa, vesi ei saa seistä lautasella. Skimmian voi viedä kesällä ulos varjoon ja se kestää myös syksyn viileyttä, ainakin vähän. Voisi käyttää siis ainakin alkusyksyn asetelmissa? 

Myös joulupuolukka voi olla pitkäikäinen kasvi. Hyasintin sipulit laitan toiveikkaana maahan myöhemmin. Mehikasvit todennäköisesti jatkavat meillä pitkään huonekasveina, tytär varasi jo yhden itselleen joulun jälkeen. 

Omissa ruukuissaan skimmia (Skimmia japonica), hyasintit ja takana jouluruusu

Punanuppuinen skimmia sekä hyasintit ja jouluruusu

Keräilin pihalta sammalia ja löysin tosi kauniita. Niinpä innostuin tekemään myös pelkän sammalasetelman. Tai no ei ihan pelkkiä sammalia, joukossa oli myös jäkäliä. Mutta näiden parissa voisinkin jatkaa lisää ja tehdä toiste vielä oman päivityksen. Jos meillä talvi jatkuu näin leutona, niin sammalia on helppo käydä poimimassa.

Ulkonakin kukkii! Edellisten joulujen jouluruusut ovat ihan fiiiksissä tästä brittihenkisestä talvesta ja availevat nuppuja! Yhdessä on jo osa kukista auki ja toinenkin jouluruusu puskee nuppuja. Muut ovat vain tyytyväisen vihreitä. Ulos pääsee tämän jouluinenkin jouluruusuni heti joulun jälkeen, jos sää on näin lauha. Se on nimittäin vähän kärsivän näköinen sisällä.  Ehkä ensi vuonna en enää osta ollenkaan uutta sisälle?

Kuulisin mielelläni, jos olet saanut gaultherian tai skimmian viihtymään useamman vuoden. Myydäänkö gaultherian/joulupuolukan luonnonkantaa Suomessa puutarhakasvina? Se on pohjoisamerikkalainen laji. (Pitäisi varmaan sanoa lamosalali, mutta se on minusta aika tylsä nimi näin nätille kasville.) Mikä on sinun suosikkisi tämän postauksen kasveista?

Huonekuusi ja jouluistutus. Huonekuusi on ollut minulla jo pidempään, sitä ei ole hankittu nyt jouluksi.

 Mukavaa jouluviikkoa ja hyvää joulua!

P.S. Luitko jo edellisen postaukseni, kootut vuoden suositut postaukset. Klik tästä.

Muuripenkin uudistus

Meidän puutarhamme uusin remppakohde on ollut muurikivistä tehdyn istutuspenkin, eli tuttavallisesti muuripenkin, suoristus ja laajennus. Tämä istutusalue on perustettu ja rajattu betonisilla muurikivillä vuonna 2009 - yli 10 vuotta sitten! Alkuperäiset kultatuijat ja tarhakataja ovat viihtyneet ja kasvaneet vuosi vuodelta. Niiden juuret etsivät uutta tilaa muuria vasten. Vähitellen muurikivet alkoivat kallistua huolestuttavissa määrin ulospäin. Täydellinen romahdus alkoi näyttää todennäköiseltä…

----

Onneksi Mies tarttui asiaan ja yläkuvassa on nyt korjattu muuri – ja olen minäkin auttanut. Jotta tuijille ja katajille saatiin tilaa, istutusaluetta päätettiin laajentaa. Alue on kallion edustalla rinteessä, joten takana kallio on luonnollinen raja. Muuri on ylärinteessä paljon matalampi kuin alarinteessä, jossa tuijat ja katajat kasvavat. Muuria purettiin iso pätkä alarinteestä, koska se laitettiin kulkemaan pidempi matka suoraan ennen kuin se kaartaa kohti rinnettä.

Tilanne ennen remppaa lokakuun alussa. Oikealla valkotäpläimikkä, jonka lehdet pysyvät kauniina syksylläkin. Vasemmalla kurkottelee tarhakataja muurin yli. 

Ennen remppaa: Vihreä on ylitursuava kataja ja punainen alue, jolta muuri rakennettiin uudelleen

Muutama huomionarvoinen asia tukimuurin rakentamisessa:

1. Muuri on ns. kylmämuuri eli kivien väliin ei tarvita laastia tms. Tämä helpottaa muurikivien myöhempää käyttöä.

2. Muuri on rakennettu murskekerroksen päälle. 

3. Muuri täytyy tehdä kallistumaan sisäänpäin (10% tai enemmän). Alimmainen kivirivi on osittain maanpinnan alla

4. Jotta routa ei törkkisi muuria pahasti, muurin taakse kannattaa laittaa routimatonta soraa/ sepeliä. Ei siis multaa kiinni muuriin.

Ja miten me oikeasti tehtiin:

Meillä on (aina) pihalla pihatien kunnostusta varten sorakasa. Riippumatta siitä, mikä olisi milloinkin paras kiviaines, käytämme aina sorakasaa. Toimii riittävän hyvin pikkuprojekteissamme. Kohdassa 4 virallisesti neuvotaan käyttämään suodatinkangasta välissä, mutta kankaan sisältävät usein muovia, joka sitten vähitellen hajoaa mikromuoviksi. En siis suosittele turhaa käyttöä. Mies teki omaperäisen ratkaisun ja teki jämälaudoista pienen seinämän, joka rajaa multatilaa ja soraa toisistaan. Pinnassa on kuitenkin reunassakin multaa ja totta kai kerrokset vähitellen sekoittuvat. Mutta eiköhän tuo taas 10 vuotta kestä. Jos olet tekemässä oikeasti korkean muurin, jonka romahtaminen olisi vaarallista, neuvon kääntymään ammattilaisten puoleen tai perehtymään asiaan hyvin. 

Rempan jälkeen: Kataja mahtuu muuripenkin sisään.

Rempan jälkeen, sama lähempää. (Naapuritalo kuvissa photoshopattu)

Meillä oli noita samoja muurikiviä kasvimaan ympärillä, joten saimme muuria jatkettua ihan yhtä kuluneilla kivillä. Uuteen liitoskohtaan ei ihan täsmälleen saatu kiviä samalle korkeudelle. Sammalia varjeltiin parhaamme mukaan, että ne pysyivät kivissä kiinni siirtelystä huolimatta. Ensi kesänä voi keksiä kasvimaalle vaikka jotain uutta…

Muuripenkki on terassin ja keittiön ikkunoiden kohdalla ja kulkureitin varrella, joten paikka on keskeinen. Sain tänä syksynä monta puskaa purppurapunalatvaa, jota minulla ei ole aiemmin ollut. Sille on nyt hyvä paikka penkin laajennusosassa. Ajattelen sen pärjäävän hyvin katajan kyljessä, sillä se kasvaa kaksimetriseksi. Muuhun tyhjään uuteen tilaan on nyt hyvä törkkiä tulppaanin sipuleita. Istutuksia olisi kiva hieman enemmänkin uudistaa, mutta katsotaan sitä sitten myöhemmin.

Uusi muurin pää loppuu luonnonkivikasaan ja heinikkoon (siinäpä vielä raivaamista). Risut oikealla ovat uudet purppurapunalatvat. Penkin päässä on nyt oikeasti tyhjää multapintaa! Ennen siellä olivat ahtaasti kataja ja tuijat.

Kivet välisäilytyksessä ja projekti vaiheessa

Tässä vielä joitakin penkin nykyisiä kasveja. Tässä penkissä on suuria kasveja sekä monenlaista piperrystä niiden seurana. Matalaa päätä hallitsee puska isotöyhtöangervoa.

Kuva 5.7.2019. Taustalla isotöyhtöangervo. Edessä valkotäpläimikän vaaleat lehdet ja sen oikealla puolella keijunkukka.

Piperrystä: keltainen akileija, keijunkukan kukinnot, sormustinkukka, takana keltainen tarha-alpi ja jalopähkämö taitaa olla tuo sinertävä

Tuijan vieressä kasvaa hortensia Vim´s Red. Ensin se on valkoinen...

...vähitellen hortensia punastuu

...ja lisäksi lehdetkin saavat kauniin syysvärin

Marraskuun alkamisesta huolimatta mukavaa uutta viikkoa!   

Tulppaani-iloa 2: Runsas sipulikukkapläjäys

Tällä kertaa esittelyssä tulppaaneille omistettu uusi alue. Tyyli on villi sekoitus! Alue on tosi pieni, mutta ei se koko vaan sipulitiheys ratkaisee näyttävyyden! Mukana vinkit, miten toteutin tämän. Paikka on puolivarjoinen. Vähän mietin, riittääkö valo kunnon kukintaan. Kyllä riittää ja puolivarjon ansiosta se kestää pitkään.  

Ensin aloittivat narsissit, kuva 22.5. Iso narsissi todennäköisesti 'Sweet Desire'. Pieni...hmmm…. Voiko olla runoilijanarsissi (valkonarsissi), kun kukan halkaisija vain n. 3cm? Vai mikä tämä on?

Vaaleanlila tulppaani 'Alibi' ja tumma 'Purple Prince', korkeat pääosin 'Mystic van Eijk', oikeassa reunassa yksi korkea keltainen-pinkki 'Blushing Lady'

Ihana pitkävartinen persikkaisen pinkki tulppaani 'Mystic van Eijk'

Valkoiset tulppaanit raikastavat ryhmää, lajike on 'Pax'. Niitä olisi saanut olla enemmänkin. 

Hauska raitatulppaani ei ole vieläkään kunnolla avautunut, kuvattu 29.5.

 Miten ryhmä on toteutettu?

• Kuorin nurmikon pois, tilalle ravinteikasta puutarhamultaa (kohopenkki on hyvä juttu)
• Istutin kaikki sipulit viime syksynä. Yhden neliön alalle voi mahduttaa noin 60 tulppaania. En laittanut kiinni toisiinsa, mutta lähekkäin (suositusväli 10cm, yhtään harvempaan ei kannata laittaa jos haluaa näin tiiviin ryhmän)
• Lisäksi samalle läntille voisi laittaa vielä valtavasti narsisseja ja pienempiä sipuleita useaan kerrokseen. Linkki ideapostaukseeni, jossa on kaavakuva aiheesta, löytyy täältä. Minä laitoin kuitenkin kaikki sipulit yhteen kerrokseen.
• Käytin sekä valmista sipulisekoitusta että ostin lisäksi eri sortteja. Ladoin melko huolettomasti ensin sipulit sikin sokin maanpintaan ja sitten vasta istutin ne. Kannattaa katsoa, että korkeudet sopivat yhteen. Minulla on matalat helmililjat reunoilla. 
• Suojasin ryhmän jyrsijäverkolla ja havuilla (laitoin siis verkon maan pintaan, oikein viitseliäs voisi istuttaa sipulit verkon sisään suojaan myyriltä). Verkkoa piti nostaa keväällä ajoissa ylemmäs (tai siirtää se alueen ympärille), kun kasvu alkoi. Verkko kannattaa pitää suojana mahdollisimman pitkään, koska rusakot ja peurat voivat syödä uudet lehdet.  
•  Olen lannoittanut kastelulannoitteella 
•  Kun kukka kuihtuu, katkaisen kukinnon. Lehtien pitää antaa kuihtua rauhassa, jos haluaa sipulien kukkivan ensi vuonna. Nostan osan sipuleista ylös ja laitan muualle, koska tähän on tulossa uusi pensas. 

Oikeanpuoleinen pitkä tulppaani Darwinhybridi Silverstream. Matalat nupulla olevat 'Carnaval de Rio' ja/tai 'Playgirl'

Istutin tähän ison pussin valmista tulppaanisekoitusta, jossa on mukana kahta kaksiväristä puna-valkoista tulppaania: Carnaval de Rio sekä Playgirl. Ne ovat olleet kaikki tähän asti nupussa. Liloja kukkia on runsaasti, koska sekoituksessa oli ’Purple Prince’ ja lisäksi laitoin tähän ’Alibi’. Sekoituksessa piti olla myös orkideanarsissi 'Thaliaa' ja lisäksi laitoin myös laukkoja. Kummastakaan ei ole näkynyt merkkiäkään. Keltareunapikarililja oli huono idea, otin sitä, kun en löytänyt haluamaani. Ne ovat matalina hukkuneet tuonne, yhden olen nähnyt kukkivan. 

Keltareunapikarililja (Fritillaria michailovskyi) Jos istutin nämä epähuomiossa yhtä syvälle kuin tulppaanit, niin ei ihme, että osa ei ole noussut. Oikea istutussyvyys 5 cm?

Reunalla on kahta eri väristä helmililjaa

Seuraavasta kuvasta näkee, miten pieni alue on kyseessä. Tämä on tärkeä kohta, sillä sen näkee ensimmäisenä pihan puolelta ulos mennessä. Tulppaanipläjäyksen takaa pilkistelee syksyllä istutettu pensas, idänvirpiangervo. Kunhan tulppaanit lakastuvat, sen eteen tulee toinenkin pensas. Alueelle jää tilaa edelleen myös tulppaaneille.

Kuva otettu kodin ovelta jo 24.5. Tulppaanien takana pilkistää pensastaimi, jolle on tarkoitus istuttaa kavereita. Takana näkyvässä männyn rungossa kiipeää köynnöshortensia. Sen takana metsäsaarekkeen rajalla pilkistelevät valkovuokot ja mustikat. 

Ryhmä toisesta suunnasta 25.5. Oikein korkeat hauskan pitkulat nuput ovat 'Blushing Lady'

Bloggaaja on ihan fiiliksissä. Poikani kuvasi.

Minun piti äskettäin etsiä lehtijuttuun itsestäni puutarhahenkinen kuva ja mitään tuoretta ei meinannut löytyä. (Juttu julkaistaan vasta joskus myöhemmin.) Pitäisi yrittää välillä asettua myös kuvattavaksi, aloitin heti!

Edelleen on nuppuja, kuva 27.5.2020

Hei, hurjaa, kesä on täällä! Mukavaa koulun päätöstä kaikille koulunsa päättäville ja lomaa aloittaville (en kuulu heihin). Ja ihan kaikille kaunista alkavaa kesäkuuta!

'Blushing Lady' tulppaani

Paviljonkipenkin esittely

Paviljongin ympäristö puutarhassani tuntuu olevan ainaisen muutoksen alla. Kiveykset, pensaat, perennat, katos, portti... Olen suunnitellut, että esittelisin sen blogissa valmiina. Sitä "valmis"-hetkeä ei taida tulla koskaan. Mutta ehkä hyvät jutut ovatkin aina muutoksessa, eivät paikalleen jämähtäneitä. Viimeisen vuoden aikana alueelle on asennettu myös tulipaikka, puutarhaportti sekä kiviä ja kasveja lisää, joten melko hyvältä näyttää jo. Katsotaanpa!

Lyhyesti paikan historiasta

Ensin oli nurmikon reunassa keväisin märkä kohta, lammen sulamisvesien takia. Sitten tuli salaojitus ja pyöreä betonikiveys ja oleskelupaikka vuosia sitten. Ympärille yritettiin syreeniaitaa, mutta toiselta pihalta tuodut taimet jurottivat vain. Korkea kohopenkki tehtiin tyttären haluamaa kirsikkapuuta varten. Puu tuotti satoa ja ympärille asettui perennoja ja pensaita. Oleskelualueen päälle tuli metallinen ”paviljonki". Kerroin blogissakin kirsikkapuun kohtalosta: Vesimyyrä ihastui komeaan multakumpuun ja popsi puun juuret. Nostin sen kuolleena maasta keväällä 2018 ilman lapiota.

Juroista pihasyreeneistä on jäljellä yksi, etualan lila. Takana myöhemmin istutettu 'Alba'

Vuoden takainen Suuri Mylläys

Suuren mylläyksen tein penkissä kesällä 2018. Madalsin multatilaa reilusti, ettei se enää olisi myyristä niin kiinnostava. Lisäsin kompostimultaa ja hevonpaskaa.  Perennoista maahumalaa en voi suositella juuri mihinkään. Se oli vallannut alaa niin, etteivät muut taimet tuntuneet kasvavan enää siitä läpi. Sen lisäksi karhunköynnöksen juurakkoa oli syvällä koko penkissä. Se on todella hankala poistettava. Kaivoin sitä pois tosissani, mutta enpä onnistunut löytämään kaikkea. Sitä onkin edelleen pieniä määriä, mutta pyrin katkaisemaan uudet alut nopeasti. Pieni mylläys ei kannata, koska silloin vain katkoo juuristoa ja kasvi leviää pahemmin.

Heinäkuu 2018 korkea kohopenkki rehottaa maahumalaa, heinää ym.  Kunnostus keskeytyi, kun lapio halkaisi ampiaisten hienosti piilotetun maapesän.

Mies hankki oleskelupaikalle tulisijan vuosi sitten. Se ei ole grilli, mutta sopii esimerkiksi makkaran paistoon. Grilli on toisaalla, terassilla. Toinen uusi asennus on puutarhaportti. Se on kasvimaan metalliportin pari. Olen tänä kesänä laajentanut alueen luonnonkiveystä sen edustalla. Tulipaikan perustukset kaipaisivat vielä pintakäsittelyä ulkonäkösyistä.

Vasemmalle lammelle jatkuvan kivipolun kunnostus on kesken. Sen reunalle on tulossa uusia istutuksia. Porttia vasten pitäisi nousta köynnöksiä, ne on istutettu tänä kesänä.

Puutarhaportin perustukset on valettu jesarilla vahvistettua pahvilaatikkoa muottina käyttäen. Vasemmalla valmis kivillä naamioitu kiinnitys. Polun reunassa on käytetty särmikkäämmät luonnonkivet ja litteät ja tasaiset on säästetty keskelle polkua. Porttia vasten kiipeää kärhö.

Istutukset

Tarkoituksena on luoda suojaava pensasryhmä istuskelualueen ympärille. Perennoja on tällä hetkellä melko paljon, mutta ne saavat osittain väistyä, kun pensaat kasvavat. (Tai sitten voi leventää penkkiä...) Pienemmät pensaat saattavat vielä siirtyä myöhemmin ihan muualle. Syreenit on tarkoitus pitää tässä pysyvästi. Lilan ja valkoisen pihasyreenin kaveriksi saapui tänä kesänä puistosyreeni ’Ainola’. Lisäksi lammelle menevän polun varressa on nyt unkarinsyreeni. Lisäksi tässä on jo kirsikan kaverina  ollut purppurahappomarja sekä pikkutaimesta kasvattamani japaninruusukvitteni.

Purppurahappomarja värittää kurjenmiekan taustan

Perennoja en ole hankkinut suunnitellusti tähän penkkiin vaan ne muodostavat hyvin kirjavan kokoelman oman pihan jakotaimia, ystäviltä saatuja kasveja tai siemenistä kasvatettuja sekä heräteostoksia. Ainakin:

Särkynyt sydän ilahduttaa aina alkukesää kukinnallaan. Myöhemmin se kuihtuu.

Betonikiviä, erikokoisia luonnonkiviä ja vuosi sitten jaetut kuunliljat varjon puolella, syreenien takana . Etualan aukkopaikassa on mm. särkynyt sydän

Auringon puolella. Viime vuonna kylvämäni punahatut ovat kivoja, koska niiden kukinta jatkuu niin myöhään syksyllä ja pörriäiset ja perhoset rakastavat niitä.

Siemenestä kasvattamani keltakurjenmiekka kukkii

• Valkoraitainen kuunlilja
• Särkynyt sydän
• Sormustinkukat sinkoavat siemenensä minne mielivät. 
• Kertotiikerinlilja Lilium lancifolium ’Plena’ 
• Kaunopunahattu
• Illakko
• Päivänliljoja
• Tähtiputkia
• Siperian- ja keltakurjenmiekkaa ym
• Akileijoja
• Kanadanakileija Aquilegia canadensis ’Little Lanterna’   (Lepaa 2019)
• Tähkätädyke Veronica spicata f. nana Blauteppich’ (Lepaa 2019) 

Illakko leviää siemenistä sinne tänne

Päivänliljat ja sormustinkukat. Liljat eivät kuki kovin kauan, joten keltaisuus penkissä on lyhytaikaista

Osan nykyisistä perennoista voisi jossain vaiheessa siirtää tästä pois. Esimerkiksi kurjenmiekkojen pitäisi pärjätä ihan hyvin savimaassakin ja esimerkiksi lammen rannalla.  Tämän paikalle raahatun mullan voisi tarjota sitä enemmän tarvitseville. Haaveissani alue yhdistyy pergolan avulla kasvihuoneen suuntaan, mutta sen rakentaminen ei näytä alkavan tänä(kään) kesänä. 

Heinäkuussa postasin pienestä niitystäni. Se sijaitsee paviljongin vieressä. Sieltä leviää kauniita yllätyskasveja istutusalueen reunamille, kuten tämä:

Onkohan tämä ahdekaunokki...

Näkymä paviljongista kasvihuoneelle.

Viimeinen kuva on otettu tänään 21.9.2019. Paviljongissa kiipeilee kelloköynnös. Katoksen otan pois talveksi, kunhan kalusteet on siirretty.

Mukavaa viikonloppua! Tervetuloa uudet lukijat!