keskiviikko 23. lokakuuta 2019

Tuholaisten kiusaksi ja ruskaa iloksi

Onneksi puutarhan tapahtumat ovat tähän vuodenaikaan hitaita. Mukaan ehtii, vaikka muut asiat ovat olleet mielessä päällimmäisenä. Toisaalta jos jokin otus päättää popsia rakkaan kasvini, niin äkkiähän se vahinko tapahtuu. Suojaamaan siis! Postauksen loppupuolella syksyn tunnelmakuvia.

Kerroin aiemmin istuttavani tänä vuonna jonkin verran tulppaaneja ja muita sipulikasveja. (Omalla mittapuullani istutin paljon, mutta yleisesti katsoen ihan keskivertoa tämä on ollut.) Tein yhden uuden alueen sekoitusistutukselle ja kovasti toivon, että sieltä kukkameri nousee. Myyrien runsaus tänä vuonna huolettaa. Tein tällaisen hassun suojauksen tulppaaneille:
Poistin kiveyksen reunasta nurmikon ja istutin sipulikukkia ja yhden pensaan. Irtonaiset betonikivet ovat väliaikainen apu..

Minulla oli puoli rullaa jyrsijäverkkoa. Tungin sen reunat maahan ja levitin kaksi kaistaletta limittäin. Toinen reuna on kiveyksen päällä ja muutama kivi painona. Ja sitten keväällä kiskon tuon pois, ettei tulppaanien tarvitse noista pienistä rei'istä tunkea. Ekat piipot toki mahtuvat sieltä hyvin nousemaan. Vesimyyrät perhanat tietysti saattavat kaivautua syvemmältä sivulta paikalle, mutta voinhan partioida ympärillä kyttäämässä niiden reikiä.

No joo, vähän hymyilyttää itseäkin tämä viritys. Ei ehkä hymyilytä, kun kiskon tuota kevätkohmeisesta maasta, mutta toisesta reunasta se on siis onneksi irti maasta. Jyrsijäverkon loppu oli tarkoitettu uuden hyönteishotellin tekoon, suojaksi hotellin eteen linnuilta. Jospa sitten keväällä tulisi sekin tehtyä, kun verkko vapautuu.

Jyrsijäverkkoa jäi vielä pieni pala. Mietin, että mitäs tällä suojaisi. Ainoa, jonka ympärille se riitti, on uusi pikkuvaahterani. Pakko oli alemyynnistä tämä ostaa. Vaahtera tarvitsi kotia ja minä vaahteraa. Suunnitelmissa oli kyllä jonkun talvenkestävämmän hankkiminen, mutta kokeillaan nyt tätä. Suotuisissa oloissa ollaan. Nimilappu on nyt jossain hyvässä säilössä, mutta japaninvaahtera (Acer palmatum) kyseessä. Sama puu postauksen ensimmäisessä kuvassa ja kahdessa seuraavassa:
Vaahteralla oli ihana syysväri. Nyt se on jo risuvaiheessa. Muutaman päivän päästä totesin, että tuo jyrsijäverkko ei toimi kuin ruokalappuna rusakoille. Nehän kurottavat siitä yli. Kietaisin siis ympärille vielä vihreää vanhaa verkkoaitaa, joka on reilun metrin korkuista ja riittävä jäniksiä vastaan. Jos peurat ovat riesana, niin sekään ei riitä. Vaahtera tuskin on rusakoiden ykkösherkku, mutta noin ohuessa rungossa yksikin hampaiden teroitus voi olla kohtalokas. Tässä lähellä ovat myös ne äskettäin istuttamani rusakoiden herkut, pensasmustikat, niiden ympärillä on nyt tätä samaa vihreää verkkoa. Rusakoiden suosikki puutarhassani ovat omenapuut. 

Kahdella verkolla suojattu vaahtera

Myyriä vastaan siis paras runkosuoja on sellainen, joka on lähes runkoa vasten. Yleensä hyvin toimii kevyesti ihan rungon ympärille kiinnitettävä ohut muoviverkko tai spiraali, ei välttämättä metallista jyrsijäverkkoa. Tärkeää on tunkea suoja ihan maahan kiinni, ettei myyrä helposti pääse sen alta.

Lähikuva vaahteran alapuolella kasvavasta verikurjenpolvesta huurteisena aamuna. Sen syysväritys kestää pitkään.

Seuraavassa puskassa asuu ihan kilttejä otuksia. Aiemmin kerroin aronioissa majailevista leppäkertuista.

Leppäkertut viihtyvät myös pallotuijassa. Kuva 7.10.2019
Pari postausta sitten minulla oli kuva autotielle päin. Laitan sen tähän vielä:
Pihatie 1.10.2019 ikkunasta
Siinä kaikki muu on ruskassa, mutta hevoskastanja ihan vihreä. Nyt on hevoskastanja ehtinyt mukaan:

Aesculus hippocastanum
Pihatie 21.10.2019 portailta balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum)
Aesculus hippocastanum
Muutama kuva vielä ruskaa, kun olen niin vähän niitä laittanut.
Keijunkukka

ruska
Luonnon mustikkaa sekä sananjalkaa portaiden pielessä

tammen taimi
Tammen taimi ja perhoangervo

Päiväunilla
Se lupaamani jatko-osa remonttipostaukseen on vielä työn alla. Siis pöydän kunnostus on kesken... Mutta eiköhän se tällä viikolla valmistu! Mukavaa viikon jatkoa!

16 kommenttia:

  1. Upeita ruskavärejä, toi vaahtera on paras. Kasvaako se kuinka korkeaksi?
    Olen miettinyt työpaikalleni jotain pienehköjä, kauniita puita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomessa kasvaa 3-5m, mutta ehdottomasti ota Suomessa kasvatettu, että talvehtii. Niiden saatavuus voi olla ongelma. Kestävämpiä ja myös vähän suurempia ovat esim. korean- ja mongolianvaahtera. Riippapuut pysyvät ihan matalina.

      Poista
  2. Myyrät ovat kyllä melkoinen riesa puutarhassa. Toivottavasti sipulisi kuitenkin pääsevät ilostuttamaan teitä kukinnallaan keväällä.
    Oi että kuinka suloinen leppäkertturypäs!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan! Kiitos, leppäkertut todella ihastuttivat minua!

      Poista
  3. Ihania ruskakuvia! Tuo vaahtera on tosi kaunis, toivottavasti selviää hyvin talvesta. Minun hevoskastanjani on jo aivan lehdetön. Toivottavasti myyräverkko toimii. Minua huolestuttaa ensi talven myyrätuhot, sillä meillä myyriä riittää. Toivoisin kuitenkin, että puutarhani keot olisivat kontiaisen tekemiä, silloin ei olisi kuin kosmeettinen haitta. Hyvää loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän hevoskastanja pitää vielä tiukasti kiinni lehdistään. Jos keon kulkuaukko on keon huipulla, niin sitten se pitäisi olla rauhoitettu kontiainen. Toivotaan että sinulla on niitä!

      Poista
  4. Leppäkerttuja on vielä tosi runsaasti - nyt täytyy tarkistaa tuijat, onko niissä tuollaisia kokoontumisSia! Syksyinen pihatie on hyvän näköinen ainakin lehtien kanssa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä huomannut käydä katsomassa muista tuijistani, tykkääkö leppikset niistä, mutta tämä on ainoa aamuauringossa.

      Poista
  5. Myyriä ja rusakoita vastaan kannattaakin yrittää suojata kasveja kaikin mahdollisin konstein. Eivät ne ensimmäiseksi lähde hullunkuristenkaan suojaviritelmien ohi yrittämään, vaan etsivät helpompaa sapuskaa. Meillä on edelleen ostamatta lisää suojaverkkoa. Tärkeimmät on sentään suojattu, mutta vielä olisi useampi pensas ilman verkkoa. Kauniita ruskakuvia ja miten söpö leppiksien kokoontumisajo <3 Mukavaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä huomio! Täälläkin on vielä suojailu kesken. Verkkoa on, mutta tukikeppien kanssa on vähän säätöä. Aion tehdä loppurutistuksen viikonloppuna.

      Poista
  6. Ihana tua japaninvaahtera. Mullaki o tämänkesääne purkis, mutta sen leheret kärsiivät jo alakusyksyn kylymistä keliistä. Ruskaa ei keriinny tulemahan ollenkaa. Teillonki monipualine puusto. Oi ja voi nuata myyriä! Toivottavasti eivät aiheuta ongelmia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tästä tulikin mieleen, että mulla on joku eksoottinen puu pihan perältä ihan blogissa esittelemättä. Täytyy laittaa listalle, mutta menee ensi kesään kun nyt on jo lehdet pudonnut.

      Poista
  7. Kaunis japaninvaahtera. Ihailen niitä aina brittiläisissä ohjelmissa. Itselle en ole ostanut, sillä kallis hinta ja epävarma talvehtiminen on huono yhdistelmä. Odotan omien tuurenpihlajoiden ja kunnan aidan toiselle puolelle istuttamien mongolianvaahteroiden syksyistä ilotulitusta.
    Myyriltä en ole mitään suojannut, vaikka ehkä pitäisi. Vuosia sitten jyrsivät syyshortensian maan tasosta, mutta pensas versoi maasta ja on yhä hengissä, vaikkakin kaveriaan matalampi ja hennompi. Sen sijaan jäniksiä meidän tontilla vilisee ja sen vuoksi koriste- ja hedelmäpuut sekä tärkeimmät pensaat olen suojannut jokavuotiseen tapaan vähintään metrin korkuisilla verkoilla. Rusakko ylettyy todella korkealle ilman hankeakin. Toivottavasti myyrät pelästyvät verkkojasi ja muuttavat muualle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rusakot on meillä joskus talloneet menemään verkon, hurjia otuksia. En oikein raaski ostaa mitään kalliita ihanuuksia, mutta tämä olikin loppualesta. Kuulostaa upealta, että kunnan puolella on mongolianvaahteroita!

      Poista
  8. Ruskakuvat on vaan niin ihania. Meillä on puutarha onneksi aidattu mutta pääsevät peurat jos haluavat hyppäämällä yli mutta onneksi eivät kovin helposti sitä tee.

    VastaaPoista
  9. Peurat ovat tosi hyviä korkeushypyssä, mutta onneksi eivät tee sitä ihan huvikseen!

    VastaaPoista

Pienikin kommentti ilahduttaa ja on tärkeä! Kritiikki kelpaa myös! Kiitos!

Lisää lukemista:

Keukenhof - aikuisten huvipuisto?!

Olen viettänyt pääsiäisen Alankomaissa äiti-tytär reissulla. Minun eli äidin ykköskohde oli Keukenhof eli tulppaani-ihmemaa. Ja olihan se nä...