Villavaatteita ja lumimaisemia

Talvista päivitystä!

Jopa täällä maan lounaisnurkassa on ollut kunnollista helmikuista talvikeliä. Pienellä pakkasella on kiva ulkoilla ja ottaa luontokuvia. Lisäksi pakkasilmaa voi hyödyntää vaatteiden tuuletuksessa. Postauksessa siis tällä kertaa paljon lumisia kuvia, ulkoilevia vaatteita ja hiukan siitä, miksi ja miten villavaatteita tuuletetaan!

Kotitie tammikuun "huurrepäivänä"

Pakkasella kannattaa laittaa villavaatteet ulos tuulettumaan. Pidin villapaidat yön yli ulkona. Ajattelin näin varmistaa, ettei niissä ole vaatekoita. Erääseen vanhaan villapaitaan on muutama epäilyttävä reikä jossakin vaiheessa ilmestynyt enkä halua niitä lisää. Jälkeenpäin jäin miettimään, miten pitkä pakkasvaikutus oikeasti tarvitaan. Googlailin asiaa ja huomasin tietojen olevan aika ristiriitaisia. Yhteenvetona niistä päättelin, että tuuletukseni yön yli pikkupakkasessa ei riittänyt juuri minkään otuksen tappamiseen.

Villapaidat pakkasessa

Nöpö mukana tuuletuksessa. Talon nurkalta löytyi lumeton kohta, hyvä!

Jotta voi olla varma vaatekoiden, pölypunkkien ja mahdollisten muiden tuhohyönteisten kuolemisesta ulkona, niin pakkasta pitää olla paljon (ainakin -20). Tuuletusajan pitää olla vähintään vuorokausi, ehkä jopa viikko. Mutta on epäselvää, onko nykykodeissa edes pölypunkkeja. Ne ovat saattaneet jo kadota, kun asunnoissa on niin kuiva ilma.

Osmankäämit helmikuussa pihalammella

Vaatekoi on pieni keltainen perhonen, jonka toukat popsivat villaa ja turkiksia. Sekään ei onneksi ole enää yleinen, mutta voi tulla vaikkapa huovutusvillan tai kirpparitekstiilin mukana kotiin. Vaatekoista ja sen hävittämisestä löytyy lisää vieraslajit.fi -sivustolta. Sivustolla puhutaan peräti viikon pakastusajasta koiden hävittämiseksi. Näin pitkällä ajalla halutaan varmaankin varmistaa myös munien tuhoutuminen. Jos siis ongelma on päällä ja koita löytynyt, niin saastunut vaate/ villa on helpointa laittaa kotipakastimeen. Kirpparilöydöt voi myös käsitellä näin varmuuden vuoksi.  

Huvimajan runko odottelee kevättä

Joka tapauksessa kaikille vaatteille tekee vähempikin tuuletus hyvää. Vaatteet raikastuvat ja niitä ei ehkä tarvitse pestä niin usein. Tahroihin tuuletus ei tosin auta. Jos olisi oikein viitseliäs, arkivaatteita voisi laittaa yöksi ulos ja aamulla sitten taas raikkaina päälle. Talvella ne voisivat olla turhankin raikkaita, hrrr….. Eikä minun tuuletuspaikassani ole edes sateensuojaa… Lisäksi pitää vielä huomioida, voiko joku rosvo napata vaatteet! Säännöllinen tuulettaja en siis ole, mutta erityisesti juhlavaatteita tuuletan, jos en halua pestä niitä yhden käytön jälkeen.

Kuva tammikuu 2018 kotipihalta pellolle päin

Blogini aihepiiriin sopisivat esimerkiksi huonekasvien tuholaiset. Niistäkin minulla on valitettavasti omakohtaista kokemusta. Enköhän palaa siihen aiheeseen joskus. Seuraavaksi kolme kuvaa lähimetsästä. Kauniit huurteiset aidat on kuvattu tammikuussa Turun Ruissalossa. Yhdessä kuvassa piilottelee tikli. Tikliparvi vieraili pihallani noin viikko sitten. Ne olivat niin ylhäällä puussa, etten saanut kunnon kuvia. Jälkikäteen huomasin kuitenkin pitäväni kuvista, joissa näkyy kauniisti sinitaivasta. 

Lopuksi kaunis ystävänpäivätoivotus kaikille! Mietin vielä tätä tuuletusasiaa. Kerropa, oletko ahkera tuulettaja? Jaksatko viedä petivaatteita tai vaatteita usein ulos?

Tulppaaneja ja vahakukkia

Tulppaani-vahakukkakimppu

Kimppu tulppaaneja tuo auringonpaisteen keittiön pöydälle! Ja ne tulevat yllättävän läheltä! Tulppaanien joukkoon on kiva toisinaan lisätä muita kasveja. Yksi suosikkini on vahakukka. Postauksen lopussa vielä hyvät perusteet kukkien ostoon, jos niitä tarvitset ;) 

Tulppaanit ovat mielestäni talvella fiksu valinta leikkokukkien joukossa. Ensinnäkin ne ovat aitoa lähituotantoa. Suurin osa leikkokukista saapuu Hollannin kukkarekoilla tai ruusut lentäen Afrikasta. Ostamani tulppaanit sen sijaan ovat kasvaneet parinkymmenen kilometrin päässä Turussa Huiskulan puutarhalla. Talven mittaan siellä tuotetaan 16 miljoonaa tulppaania. Toiseksi tulppaanien tuotanto Suomen talvessa ei ole niin energiaa tuhlaavaa, kuin voisi ajatella. Tulppaanit ovat sipulikasveja, joten ne ovat keränneet kukintaan tarvittavan energian jo kesän auringosta sipuliinsa. Talvella ne tarvitsevat vain neljä viikkoa kasvuaikaa kasvihuoneessa. Sitten ne leikataan ja ne lähtevät kauppoihin ja minun maljakkooni.

Vahakukka (Chamelaucium uncinatum)

Vahakukalla on hyvin pienet ja herkät vahamaiset kukat ja lyhyet neulasmaiset lehdet. Tuoksu on hyvin mieto. Paksuja varsia katkoessa on helppo uskoa, että kyseessä on alunperin monimetrinen pensas. Kasvi on kotoisin Australiasta. Vahakukkia on valkoisia, hennon punertavia ja voimakkaamman sävyisiä. Tulppaanille kuuluisi laittaa kylmää vettä ja vahakukalle kuumaa. Hyvin ne kuitenkin pärjäävät yhdessä kylmässä vedessä.                                                                                                   

Tulppaani (Tulipa) ja vahakukka (Chamelaucium uncinatum)

Minusta itseään voi ilahduttaa kukilla ihan arkena, mutta aika harvoin muistan ostaa leikkokukkia. (Mielelläni ottaisin niitä useamminkin tuliaisiksi...) Yleensä riittävät viherkasvit tai kesällä pihan kukat. Tulppaanikaudella on kuitenkin ihan pakko ostaa välillä nippu! Lisävihreänä tällä kertaa (liian) pieni määrä mustikanvarpuja omalta pihalta. Niitä pitäisi muistaa laittaa etukäteen veteen, niin voisi saada pienet lehdet. Edelliset mustikanvarvut tosin innostuivat kukkimaan, mutta lehtiä ei tullut!

Hupsis! Tulppaanit kasvoivat huituloiksi. Tarvitaan puukkoa...

Uudistettu kimppu. Kimpun teko oli hiukan haastavaa, kun vanhemmat valkoiset tulppaanit olivat rentovartisia, lilat pystyjä ja vahakukkien varret puukeppejä.

Valkoisia tulppaaneja ja vahakukkia

Viimeistään ystävänpäiväksi on hyvä hetki ostaa kukkia, jos siihen "tekosyitä" tarvitsee!

Tiedätkö, kuka on se ihminen, jonka kanssa on pakko tulla toimeen ihan koko elämä???

- No oma itse. Hyvin voi siis itseään ilahduttaa kukilla. Ja ystävää tietysti myös.

Ostatko sinä kukkia muuten vaan vai pitääkö siihen olla erityinen syy?