maanantai 20. huhtikuuta 2020

Iisoppiaita ja pensasaidanteen tilanne

Olen ihastunut iisoppiin ja taas askeleen lähempänä omaa iisoppiaitaa. Minulta myös kysyttiin, miten viime kesänä istuttamani pensasaidanne nyt jakselee, joten tästä tulee tupla-aitapostaus! Aloitetaan iisopilla, josta voi kasvattaa söpön miniaidan, jonka korkeus on vain noin puoli metriä. Iisoppi tuoksuu ja houkuttelee perhosia ja mehiläisiä.
Ohdakeperhonen iisopilla viime kesänä Louhisaaressa
Viime kesän Louhisaaren postauksessani (klik) näkyi monessa kuvassa iisoppiaita hyötypuutarhan ympärillä. Iisoppi on vanhanajan rohtoyrtti ja sopii keittiötarhan ympärille. Jos ei halua käyttää iisoppia mausteena (aika karvas maku), niin pikkuruisilla sinisillä kukilla voi ainakin koristella ruoan. Lehtiä ja kukkia voi käyttää tuoksusekoituksissa. 
Tässä siis tavoite:
Oikealla iisoppiaita (Hyssopus officinalis) Louhisaaressa. Tästä näkee, että leveyttä tulee aika paljon, noin 30 cm ja korkeutta ei paljon enempää. 








Toinen puoli. Iisoppiaitaa on ilmeisesti istutettu useammassa vaiheessa ja kasvu oli vielä epätasaista.
Iisoppi on puolipensas eli kasvusto puutuu tyviosasta. Jonkun lähteen mukaan vain puutunut tyviosa talvehtii. No joka tapauksessa minun kokonaisen kolmen taimen mittainen aidan alkuni näytti talvehtineen oikein hyvin. Ostin taimet heräteostoksena, joten siksi niitä oli näin pieni määrä. Sitä paitsi on hyvä kokeilla ensin, mitkä kasvit säilyvät hengissä könttäsavimaassani. Iisoppikin tykkäisi läpäisevästä, hiekkaisesta maasta, jotta tässä todella ei ole. 
  
Iisoppieni latvat sojottivat nyt sinne tänne ja ne kannattaa leikata keväisin. Nips naps leikkasin ne siisteiksi ja törkkäsin latvat aidan jatkoksi. Eli kauniisti sanottuna otin pistokkaita. Saa nähdä, mitä meinaavat, alkaako kasvu. 
Etualalla yksi viime kesän taimi ja sen takana pistokkaiden rivi kasvimaani edustalla. 





Samat kasvit, eri kuvakulma

Vähän epäselvässä kuvassa alkuperäiset iisopit ennen pistokkaiden leikkausta

Muutama iisopin kasvatusohje vielä:

  • Istutusväli aidassa: 25-30 cm (laitoin tiheämpään, siirrän jos kaikki kasvavat)
  • Paikka: Aurinkoinen ja lämmin paras
  • Maaperä: Runsasmultainen, läpäisevä ja kalkkipitoinen paras (mutta muutakin voi koittaa)
  • Kastelu: Kunnes juurtuvat, sen jälkeen pärjää yleensä ilman



Pensasaidanteen eka kevät


Viime kesänä istuttamastani aidanteesta sain kysymyksen, miten se nyt jakselee (postaus täällä). Kävin siis availemassa suojaverkot ja tutkin tilannetta lähempää. Hyvältä näyttää! Tässä lännenheisiangervo:
Kaikissa pensaissa on silmut avautumassa, joten hengissä ovat!

Entä myyrät? Myyrän koloja ei ole kovin paljon missään lähistöllä. Näille pensaille en tehnyt minkäänlaista kohopenkkiä myyrien takia. Se on siltä osin toiminut, että niiden vieressä ei ollut lainkaan myyränkoloja. Joten en osaa ainakaan vielä sanoa, onko eri pensaslajien pärjäämisessä eroja.

Entä jatko? Kun kohopenkki puuttuu, en tiedä vielä, miten pensaiden juuret pärjäävät saven ja keväällä maassa muhivan veden kanssa. Jää nähtäväksi, lähtevätkö kasvuun.  

Vinkkinä vielä, jos myyrät herkuttelevat pensaiden juurilla: Pensaan voi istuttaa jyrsijäverkosta tehtyyn "laatikkoon". Juuret mahtuvat kasvamaan tietysti verkon rei'istä ulos. Näissä on melkoinen askarointi, mutta jos riittävästi ärsyttää, niin... Lisäksi jos maanpintaan nousee teräviä verkon reunoja niin se on turvallisuusriski esim. koirille. Maalaisjärjellä tilanteen mukaan. Minulla on muistaakseni kahdella pensaalla tämä kokeilussa.  
Syringa
Unkarinsyreeni
Tässä aurinkoisessa rinteessäkin näkyy vain ihan muutama kolo. Laitan rinteeseen vain narsisseja, koska en halua tarjota myyrille bileitä (ne eivät kuulemma pidä narsissien supuleista). Suuret ovat auenneet juuri tänään:
Mukavaa uutta viikkoa!

16 kommenttia:

  1. Mukavaa että pensasaidanteesi on talvesta selvinnyt. Myyrien koloja meillä mökilläkään ei ole näkynyt. Narsissit eivät ole kuulemma myöskään pupujen ja peurojen mieleen. Myös erilaiset laukat eivät pitäisi kelpaa myyrille.

    VastaaPoista
  2. Kiinnostavat aitaprojektit! Syreenit ja vesimyyrät tuntuvat olevan paha yhtälö - ja vesimyyriä justiin on kosteilla savimailla, täälläkin. Joskus on syreenistä ollut kaikki juuret syöty. Mutta silti täytyy niitä istuttaa yhä uusia, viime vuonnakin kaksin kappalein. Joku niistä sitten aina selviytyy! Ihanaa silmuilua siellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pari syreeniä minullakin on pärjäillyt ihan mukavasti. Uusista taimista nimenomaan ainakin yksi syreeni sai metalliverkkolaatikon juurilleen. Kaikkea pitää koittaa...

      Poista
  3. Tämä oli oikein kiinnostava juttu. Kiva, että laitoit nuo kauempaa otetut kuvat iisoppiaidoista Louhisaaressa, niistä saa hyvin käsityksen iisoppiaidan luonteesta. Myös omat kokemuksesi kiinnostavat kovasti. Kivaa on myös seurata pensasaidanteesi kasvua ja miltä se näyttää kun kasvukausi etenee :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomasin, että Louhisaari-postauksessani iisoppi oli jäänyt hyvin vähälle huomiolle, kun silloin oli niin paljon muutakin. Nyt oli sopiva hetki korjata asia! Lupaan raportoida molempien aitojeni edesottamuksista jatkossakin!

      Poista
  4. Näyttää upealta kohteelta tuo Louhisaaren kartano puutarhoineen! Minulla itsellänikin kasvaa iisoppia useamman metrin aidanteena mukulakivipolkujen molemmin puolin. Ostin myös aikoinani muutaman taimen ja kun rupesivat tekemään niin hyvin siementaimia, aloin istuttaa niistä aidannetta. Eli saat varmasti melko nopeasti oman aidanteesikin matkaan!

    VastaaPoista
  5. Pahoittelut, edellinen kommentti oli siis minulta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, kiva kuulla, täytyy tarkkailla jos alkaisi niitä siementaimia ilmaantua!

      Poista
  6. Siitä se lähtee, aidanteet ja kevät!

    VastaaPoista
  7. Iisoppiaidanne olisi todella ihana! Minullakin on yksi heräteostoksena ostettu iisoppi kasvimaalla odottamassa sitä, että saan inspiraation sen käyttöön. Iisoppiaidalle meillä ei ole oikein luontevaa paikkaa, mutta ajattelin muotoilla siitä pallomaisen koristuksen johonkin harhauttamaan rusakoita. Joku sanoi, että sen ei pitäisi maistua niille. Kiva nähdä, miten iisoppiaidanteesi edistyy. Toivottavasti myös myyrät pysyvät poissa pensaistasi. Meillä myyrät olivat talven aikana myllänneet nurmikolla, mutta kukkapenkeistä olivat ehkä pysyneet poissa. Lopulliset tuhot näkee vasta sitten kun perennat lähtevät kasvuun. Aurinkoisia kevätpäiviä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rusakkoharhautuspallo, mikä ettei. Jossain ehdotettiin myös, että voisi laittaa iisoppeja vaikka säännöllisen muotoiseen tiukasti istutettuun (sama istutusetäisyys kuin aidassa) neliöön. Jos siis muotopuutarhan luominen kiinnostaisi.

      Poista
  8. Ihana idea tuo iisoppi aita! Toivottavasti kasvaa hyvin.

    VastaaPoista
  9. Edellinen kommentoija Tanja...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan! Kävin laittamassa siihen harsonkin päälle, että pärjäisivät hyvin epävakaissa säissä.

      Poista

Pienikin kommentti ilahduttaa ja on tärkeä! Kiitos!

Lisää lukemista:

Pilvilinnoja ja vaatteet kattoon – nuoren naisen huoneen uudistus

Juttu sisältää mainoslinkin, merkitty  * Tyttäreni huone remontoitiin kunnolla joskus 10 vuotta sitten, joten nyt lukion alkaessa oli tode...