Rippijuhlien kukat

Meillä oli helatorstaina tyttären rippijuhlat. Kävi vain niin huono tuuri, että sairastuin kovaan kuumeeseen juhlia edeltävänä päivänä. Ja nyt päivä juhlien jälkeen olen edelleen kovassa kuumeessa. Suuri osa viime hetken valmisteluista jäi siis tekemättä, mutta onneksi minulla oli sentään kukista suunnitelma, niin sain jotain sinne päin aikaan.

Pieni ruusu ja lankaköynnös kattilassa ja metalliamppelissa pöydällä

Tytär sai valita juhlien teeman ja se oli vaaleanpunainen ruusu. Tämä seuraava oli pääkukka-asetelma. Siinä on ainakin ruusua, pionia, neilikkaa ja gerbera. Reunoilla alemmalla tasolla on pikkumaljakkoja ja ylhäällä keskellä iso maljakko.

Lahjaksi tulleet valtavan pitkät ruusut laitoin omaan maljakkoon.

Tytär ja serkkuni onneksi hoitivat kakkuosaston. Harmittaa tietysti, kun ei tällaisia isoja juhlia ole edes joka vuosi ja minä vietin suuren osan juhlista sängyssä… Enkä kyennyt ottamaan hyviä kuvia.

Tämä ruusu oli vastaanottamassa vieraita ovella. Ruukkuistutukset ulos onneksi tein jo aiemmin.

Tämä seuraava ruusu taas oli terassilla. Hyvin aurinkoisia kuvia! Sää kyllä suosi!

Pari kuvaa vielä pihalta, nämä otin ennen sairastumista.

Krookus ja valkotäpläimikkä 

Hauskasti on levinnyt soraan ja kivien väliin tämä kasvi. Takana on purppurakeijunkukkaa. Saa vinkata kasvin nimen koska mun pää on ihan tyhjä...

Ja loppuun vielä helatorstain sankari ja vanhemmat.

Mulla taitaa mennä vielä viikonloppukin sängyssä, mukavampaa viikonloppua muille!

Loin vesimyyräparatiisin! Ja istutin kuusiaidan.

Tajusin luoneeni puutarhaani vesimyyräparatiisin. Uskomattoman hitaasti lamppu syttyi päässäni. Juureton irtopensas oli riittävän konkreettinen osoitus ongelman vakavuudesta.  

Ensimmäiset merkit (joihin olisi pitänyt herätä) tulivat vuosi sitten keväällä. Kirsikkapuun juuret oli syöty. Se kitui kesän juuri ja juuri hengissä. Edelliset kirsikkapuut olivat tarmokkaista maanparannusyrityksistä huolimatta hukkuneet saveen. Tälle yksilölle oli rakennettu todella korkea kohopenkki, jossa se olikin tuottanut satoa ja useita vuosia. Ajattelin tuhon olevan perushuonoa  tuuria kirsikoiden kanssa, enkä jäänyt asiaa sen laajemmassa yhteydessä miettimään.

Vesimyyrä Arvicola terrestris

Perustelen typeryyttäni sillä, että olen elänyt täällä kuitenkin ensimmäiset 10 vuotta harmonista rinnakkaiseloa vesimyyrän ja muiden otusten kanssa (noh, käärmekahnauksista voit lukea edellisestä kasvihuonepostauksesta). Olen vain muutaman kerran nähnyt vesimyyrän uivan rauhallisesti lammellamme. Muutaman metrin päässä olevan kasvimaani ei ole kokenut myyräongelmia.

Ympärillemme ilmestyi pari vuotta sitten omakotityömaahärdelli. Hyvästi rauha, hyvästi maisemat! Puutarhan puolelle, jossa maa on tönkkösavea, piti saada näkösuojaa. Rakentelin kunnon kohopenkin ja istutin siihen pensaita. Tänä keväänä ihailin, kuinka aikaisin viitapihlaja-angervo teki lehtiä. Sitten hieman myöhemmin ihmettelin, kun sen juuret oli toiselta puolelta katkaistu. Ja nyt eilen, koko pensas oli irti maasta, ilman juuria!

Juureton pensas

Lamppu syttyi, vihdoin. Luin netistä:

Puutarhassa vesimyyrä saattaa kalvaa taimien ja puiden kuorta, sekä tuhota kasvien juuria. Vesimyyrien tiedetään aiheuttaneen tuhoja myös kookkaille taimille, sekä talvisäilytyksessä olleille taimille. Näissä tilanteissa vesimyyrän torjunta kannattaakin ottaa vakavasti.

Ja Metlan sivuja lukiessa tajusin luoneeni myyräparatiisin:

Kesällä vesien äärellä ja kosteissa paikoissa viihtyvä vesimyyrä muuttaa syksyllä kuivalle maalle. Vesimyyrä viihtyy parhaiten eloperäisillä multamailla, missä se kaivaa käytävänsä maan sisään. Se kerää maanalaisiin talvivarastoihin erilaisia kasvinosia. Jos varastot pääsevät loppumaan talven aikana, vesimyyrä voi nakertaa myös puiden juuria ravinnokseen.

Olen koonnut vesistön lähelle ihanan multapenkereen alueelle, jossa ei muuten ole multaa!

Ihanan talon oot mulle rakentanut, sanoo myyrä!

Miten vesimyyrää neuvotaan torjumaan? Loukkupyynti tuntuu olevan lähes ainoa toimiva keino. En kyllä näe itseäni kaivelemassa jättimyyriä loukuista… Ja ainahan niitä saattaa ilmestyä jostain lisää.

Joten vaihtoehdoksi jää tämä: 

Elinolosuhteiden muokkaaminen (piilopaikkojen poisto jne.) onkin yksi tehokkaimmista keinoista vesimyyrän torjunnassa.  

Ei siis enää kohopenkkejä meille. Täytyy siirtyä puissa ja pensaissa lajeihin, jotka pärjäävät tönkkösavessa. Niin kuin vaikka viitapihlaja-angervo, jolla on jo komeat lehdet. Se on tosin vieraslaji, jota ei saa päästää leviämään luontoon, mutta pidän sen ruohonleikkurilla kurissa. Täytyy hankkia myös muita, suositeltavampia lajeja.

Viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia). Tällä toisella yksilöllä on vielä juuret, se ei ole kohopenkissä.

Ensimmäinen kokeilu tehty kuusella. Nämä tasakokoiset kuusen taimet olivat ilmestyneet yhteen ja samaan kukkapenkkiin. Yleensä kukkapenkkeihin ilmestyy vain männyn taimia, joten nämä olivat hauska yllätys. Siirsin ne tontin rajalle. Annoin evääksi hitusen havu-rodomultaa pohjamaahan sekoitettuna. Istutuskuopan reunoilla on katteella peitetyt nurin käännetyt ruohotuppaat. Siksi voi näyttää, että taimet ovat kuopassa. Eivät ne ole. Taimia ei saa istuttaa ympäröivää maanpintaa alemmas. Aion siistiä aluetta vielä myöhemmin. 

Kuusiaita alkuun

Kuusiaidan istutusohje menee näin:

• Kaiva 50 cm syvä ja leveä oja.
• Täytä se havu-rodomullalla (sekoita pohjamaata joukkoon).
• Istuta taimet 35 cm välein.
• Levitä pinnalle kuorikatetta. Kitke heinät ja rikkaruohot. Kastele ensimmäisinä kesinä.  Heti ei tarvitse leikata.

10 vuotta ja tuossa voi olla kaunis aita, hohhoijaa... Kuusiaidat ovat minusta hyvin hoidettuina tosi upeita, mutta kasvuvauhti saisi olla vähän kovempi. Kannattaa hankkia laadukkaita, tasakokoisia, aidaksi tarkoitettuja kuusen taimia, jos olet kunnon kuusiaitaa tekemässä. Niitä on myynnissä keväisin ja aita kannattaa tehdä silloin.

Loppuun vielä pihalla kukkivat valkotäpläimikät. Tämä on ihana kasvi. Hassun näköinen, kun uudet isot lehdet eivät ole vielä kasvaneet, vain kukat kurottelevat ylös.

Valkotäpläimikkä kukkii. Takana valkokartiokuusi ja marja-aronia.

Vesimyyrätekstejä netissä, linkit:      Metla, Meillä kotona