perjantai 31. toukokuuta 2019

Risun uusi elämä - lahopuuaita puutarhaan

Vihdoinkin sain tehtyä ensimmäisen lahopuuaitani. Projekti oli kohtuullisen helppo, nopea (päivässä valmistuu) ja siisti pihaa merkittävästi. Suosittelen lämpimästi ainakin jos sinulla on joitakin näistä:
  • Pihassasi muodostuu risuja: puista putoilee oksia ja pensaita pitää karsia
  • Hakettaminen ei ole lempipuuhaasi vaan risut kasaantuvat. 
  • Joudut kuskaamaan risuja jäteasemalle, mutta pihallasi olisi tilaa uudelle aidalle
  • Haluat auttaa pölyttäjiä ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä
Harkitsen vielä aidan korkeuden kasvattamista, joten en ole sahannut tukitolppia lyhyiksi


Minulla on seissyt isoja risukasoja pihassa ties miten kauan. Yllättävästi ne upposivat aitaan, vaikka se on vain tuollainen ihan lyhyt pätkä. Minun aitani on vajaan metrin leveä. Siitä voisi tehdä paljon leveämmänkin, maksimia ei ole. Ihan kapeaa ei kannata tehdä, jos haluaa auttaa ötököitä. Niiden pitää pystyä kaivautumaan syvälle. Oikein leveässä aidassa voisi vaikka siili talvehtia!
Sammalleimu kukkii parhaillaan
Aidasta voi tehdä tuulensuojan, ihan vain tilanrajaajan tai vaikka istuttaa sen päälle kasveja. Minun aitani on näkösuoja. Aita on lähellä autotallia ja sen ohi kuljetaan päivittäin. Sen taakse saan piiloon asioita, joita en halua aina katsella.

Teko-ohjeet ovat yksinkertaiset:
  • Suunnittele aidan paikka ja leveys. Käytä esim. sopivaa oksaa mittana, jotta  pysyt linjassa.
  • Pystytolpiksi sopivat melko suorat ja kapeat puunrungot. Ne teroitetaan päästä ja lyödään tukevasti maahan noin puolen metrin välein (ei ainakaan harvempaan) koko aidan matkalle.  
  • Aidan pohjalle kannattaa laittaa jotakin maatuvaa estämään rikkaruohojen kasvua, jos niitä on maassa paljon. Käytin pahvisia pizzalaatikoita! 
  • Risua kootaan tolppien väliin haluttuun korkeuteen. Täytön voi tehdä myös vähitellen, kun risua kertyy. Kannattaa laittaa vähän isompia riukuja reunoille niin aita pysyy siististi kasassa. Päälle voi laittaa jotain isompaa painamaan kakkua kasaan.
Pohdin, että tuoreista pajun pätkistä saisi hauskasti elävät tolpat. Ehkä lisään niitä myöhemmin aitaan. Vähitellen aita lahoaa ja painuu kasaan, joten sitä on joka tapauksessa uudistettava. Kesto riippuu hyvin paljon esim. käytetyistä puulajeista. 

Etualalla jättipoimulehti, kukassa mm. valkotäpläimikkä ja tulppaanit

Katteista

Aidan edustalla on katteena havunneulasia. Niitä sataa loputon varasto männyistä. Lisäksi seuraavassa kuvassa näkyy, että aidan viereisessä rinteessä on käytetty kivien lisäksi soraa katteena. Kohta on hyvin rikkaruohoinen. siitä on kaadettu suuret kuuset (kannon yläosa näkyy). Soran ja kivien alla on sen takia maisemointikangas. Neulasten alle en sitä laittanut vaan katson, miten käy. 
Minusta lahopuuaidan rujo kauneus sopii tähän kohtaan erityisen hyvin, sillä taustalla näkyvä kuusi on myös niin ruma, että se on hieno. Se on kasvanut suureksi jättikuusen takana, joka kaadettiin. Sen kaikki pikkuoksat roikkuvat rentoina kuin riippakoivulla ja katselusuunnasta oksat puuttuvat alhaalta pitkältä pätkältä. Yritän kasvattaa paljaaseen kohtaan kärhöä, katsotaan miten se jaksaa tänä vuonna kiivetä. Harkitsen myös lahopuuaidan seuraksi köynnöstä. 

Puutarhurille pölyttäjät ovat tärkeitä. Pölyttäjien lisääntymiselle lahopuu on tosi tärkeää. Puutarhassa pitäisi säästää suuria, lahoavia puita, etenkin lehtipuita. Esimerkiksi puita kaadettaessa jättää pystyyn pökkelö tai korkea kanto ja maahan pätkä runkoa. Lisää vinkkejä voi lukea esim. luonnonsuojeluliiton sivuilta (klik). Myös lahottajat ovat erittäin tarpeellisia, sillä ne kierrättävät ravinteet kasveille.
Ötököiden läsnäolon takia en laittaisi lahopuuaitaa rajaamaan istuskelualuetta, mutta muuten en usko sen aiheuttavan mitään haittaa kenellekään. Jos siellä sattuu joku haitallinen otus viihtymään, niin varmasti useampi hyödyllinen tai harmiton kuitenkin.

Marja-aronia

Syreeni

















































Kuvissa tämän hetken kukkijoita. Mukavaa viikonloppua ja onnea kaikille kouluista valmistuville! Ja mukavaa lomaa koululaisille!

lauantai 25. toukokuuta 2019

Kasvihuone kuntoon ja hyvä kastelusysteemi




Vihdoinkin saimme sadetta! Varsinais-Suomi on ilmeisesti ollut Suomen kuivin paikka. Mikäs sen parempi sadepäivän puuha kuin laittaa kasvihuone kuntoon. Minulla ei ole mitään lämmitystä kasvihuoneessa, joten en pidä suurta kiirettä viedä sinne keväällä kasveja. Tämän viikon helteessä tomaatit ja muut taimet ovat oleilleet terassilla, mutta nyt ne oli parasta saada sateesta kasvihuoneeseen.




Tomaatin taimet riviin, tukinarut puuttuvat vielä

















Kuvassa tomaateilla on vielä tukikepit. Päivän ostoslistalla on narukerä. Kiinnitän tomaatit jatkossa narulla yläpuolella vaakatasossa kulkevaan naruun. Tukikepit otan silloin pois.


Taimet multaan ja lannoitus 

Kasvihuoneessa on laatikot multaa varten. Tyhjennän niistä syksyisin vain sen verran multaa kuin juuripaakun mukana lähtee (eli aika paljon). Nyt lisäsin pussipuutarhamultaa sekä kompostimultaa. Laitoin kanankakkaa monta kourallista laatikon takalaitaan. Juuret hakevat sitä tarpeen mukaan. Lisänä käytän myöhemminkin luomu kastelulannoitetta, jota olen antanut taimille.

Hiekan päällä oli aiemmin betonilaattoja. Muurahaiset tykkäsivät niistä turhan paljon. Pitää keksiä jotain muuta. Ylhäällä aurinkokennolla toimiva tuuletin. 

Kastelu

Minulla toimii kasvihuoneessa kastelu todella hyvin. Voin suositella lämpimästi Tippa-Blumat kastelujärjestelmää. Erityisen loistava se on siksi, ettei vesijohtoa tai sähköä tarvita. Minulla on kasvihuoneessa iso musta vesisäiliö, jonka täytän puutarhaletkulla. Se on korokkeelle, jotta muodostuu systeemin vaatima vedenpaine. Musta säiliö myös lämmittää veden ja luovuttaa lämpöä yöllä. 
(Tämä ei ole maksettu mainos. Ostin Blumatit vuosia sitten kirppishintaan.)
Säiliön alareunaan olen tehnyt reiän, jossa on liitin letkulle. Letku kuvassa vielä irti. 
Keraamiset anturit liotetaan ja täytetään vedellä keväällä. Ne liitetään letkuun ja säätöruuvista säädetään veden tippuminen sopivaksi. Ja sitten vaan huolehditaan, että säiliössä on vettä. Kun maa kuivuu, maan imu saa veden tippumaan. Kun maa on kostea, vettä ei tipu. Tomaatit pysyvät tyytyväisinä. Toki säätöruuveja pitää kesän mittaan joskus säädellä. Vedessä ei saa olla roskia, muuten letku menee tukkoon.






Kasvihuone on kyllä ihana. Siellä tomaatit kypsyvät hyvin kesän säistä riippumatta. Mies on nikkaroinut sen minulle. Kasvihuone ei ole erityisen tiivis, mutta katossa on poimutetulle muovikatolle tarkoitetut eristenauhat. Ne olivat talven mittaan ropisseet alas, joten ne piti kiinnittää uudelleen. Avulias mies pääsi kuvaan. Siis jaloista. 




Usein ihmettelen, miten saan niin hitaasti mitään aikaan. Johtuu kai siitä, että pitää aina tehdä niin montaa juttua kerralla. Tänään huomio välillä herpaantui, kun viereiseltä lammelta kuului räpistelyä. Pakko oli kuikuilla puskien välistä, kuka sinne laskeutui sukeltelemaan. Ei ollut tarpeeksi zoomia kännykässä, mutta näkyy siellä joku sorsa. Veikkaan, että se oli telkkä, naaras. 

Kukkiakin on taas auennut vaikka mitä. Laitan tähän pari tulppaania. Kasvihuoneeseen vein myös mm. ananaskirsikan pistokastaimia, jotka ovat kasvaneet hyvin. Kuvia en huomannut niistä tällä kertaa ottaa. 


Mukavaa viikonlopun jatkoa! Miten sinun tomaattiesi tai muiden tärkeiden kasvattien kastelu hoituu?

sunnuntai 19. toukokuuta 2019

Kevätkukkijoita puutarhassani

Vihdoinkin luvassa on päivitys, jossa katsotaan, mitä puutarhassa tällä hetkellä kukkii ja miten kasvu etenee! Vihreyttä ryöppyää lisää joka päivä jokaiselta nurkalta. Kesä on täällä!
Ensimmäisten kevätkukkijoiden pääjoukko, kuten krookukset, ovat jo lopettaneet kukinnan. Sadetta on koko kevään tullut todella niukasti. Sitä kaivattaisiin! Siitepölyä on kerroksittain kaikkialla. Annoin kastelukannusta suihkun seuraavien kuvien keijunkukille ennen kuvaamista. Ilme raikastui! Minusta helmililjat sopivat kauniisti keijunkukkien seuraan.

Keijunkukkia ja helmililjoja
Helmililjoja on myös monessa muussa paikassa pihalla, esimerkiksi kevätkaihonkukan seurassa. Tänä vuonna kevätkaihonkukkaa on aika harvassa vaikka toki kuvaa laajemmalla alueella.

Tulppaanit ovat parhaimmillaan. Minulla tulppaaneille ei ole omaa penkkiä vaan olen koittanut lykkiä niitä perennojen joukkoon. Tällä tyylillä ei pääse kovin tiheään tulppaani-istutukseen, mutta kauniita ovat luonnossa ja lähikuvissa. Kauempaa otetuissa kuvissa ei niinkään.  Haaveissa on jonkun läntin raivaaminen tulppaanit etusijalla.
Pikkusipuleille minulla olisi mielestäni ihana, lämmin rinne. Myyrän mielestä se on mahtava ruokapaikka. Tänä keväänä sieltä nousi yksi nippu narsisseja. Lisäksi näkyi paljon koloja. (Ei kuvia!)


Nöpö terassin varjossa.

Kun yritin kuvata näitä tulppaaneja, nenääni tulvahti odotettu, voimakas tuoksu. Tuomi aloitteli kukintaa:






Äitienpäivänä sain komean sinisen hortensian. Viime kesänä uudistetulle terassille oli ostoslistalla uudet ulkoruukut ja nyt oli sopiva hetki hankkia ne. Toisessa on vielä väliaikainen istutus, iskin sinne kaikenlaista kotoa käsiin osuvaa, kuten saran ja höyhenheinän. Ostin ne puutarhamessuilta, silloin oli vielä turhan kylmä laittaa niitä maahan ja sittemmin en ole muistanut. Saavat olla nyt vähän aikaa tuossa. 
Terassin säleikön teosta löytyy juttua sivupalkista: Suositut tekstit.

Mantsuriankärhö
Puut kukkivat kukin vuorollaan. Uskoisin, että näissä kuvissa on kriikuna. Kuvat otin muutama päivä sitten, nyt kukinta on loppumassa. Se ei tee hedelmiä. Tällä hetkellä kukkii komeasti luumupuu. Luumuja tulee toisinaan valtavasti.




Pioni venyttelee uusia lehtiään

Yksi ikisuosikkini on valkotäpläimikkä. Kimalaiset, perhoset ja muut pölyttäjät rakastavat sitä näin keväisin. Koko kesän sen lehdistö on kaunis.
Sitruunaperhonen ja valkotäpläimikkä (Pulmonaria saccharata)
Eilen vietettiin perinteisin menoin lastemme syntymäpäiviä. Kakuttelun merkeissä suvun kanssa. Suloista sunnuntaita sinulle ja mukavaa uutta viikkoa!

perjantai 10. toukokuuta 2019

Kaksisataa puutarhaa kolmessa tunnissa Hollannissa

En tiedä montako pientä puutarhaa näin, kun seurasin polkuja aina uusiin ja uusiin "puutarhahuoneisiin". De Tuinen van Appeltern eli The Gardens of Appeltern on kenties suurin pysyvä mallipuutarhojen alue Euroopassa. Tilaa on noin 23 hehtaaria ja vuosia takana 35. Mahtava paikka puutarhaideoiden hakuun! Kuvasin sinullekin muutaman kiinnostavan kohdan!
1. Viehättävä porrastus rinteessä. Ihana sinisade kukkii.

Toisin kuin Keukenhof (postaus täällä, klik), tätä aluetta ei räjäytetä joka vuosi. Osa puutarhoista kasveineen saa vanhentua, joten Appelternissa näkee, miltä kasvit näyttävät täysikasvuisina. Tietysti trendejä seurataan ja myös uutta rakennetaan vuosittain. Löysin mm. vuoden 2011 trendipuutarha, jossa ei ollut enää mitään trendikästä, mutta kivalta se näytti silti! Puutarha on avoinna alkukeväästä myöhäiseen syksyyn, joten lähempänä asuvat voivat myös tarkistaa kasvien ulkoasun eri vuodenaikoina.  
2. Kaunis kivimuuri ja portaat samaa kiveä


Appelternin puutarhoissa on paljon perennoja ja monet niistä eivät kevätretkeni aikaan olleet ehtineet vielä täysikasvuisiksi. Kukkarunsautta ei vielä siis ollut, mutta jotakin kuitenkin. 

3. Ensimmäisenä ei tullut mieleen, että kuvan puu on kanukkapensas (Cornus)! Lähikuva alla.



























































Sitä paremmin näin puutarhojen rakenteet, jotka eivät vielä hukkuneet kukinnan alle. Käytetyn materiaalin kirjo alueella on valtava. Materiaalia myös kierrätetään paljon ja esimerkiksi luonnonkivet ovat aina uudelleen käyttökelpoisia! 
4. Polulla tuli mutka matkaan
5. Upeaa kiviladontaa polulla! Viiruhelpi tai vastaava tilanrajaajana.






















Alankomaalaiset ovat taitavia veden käytössä ja puutarhoissa oli erilaisia lampiratkaisuja. Myös lintujen ja ötököiden elinmahdollisuuksia parantavia ratkaisuja esiteltiin, esimerkiksi risuista ja lahopuusta koottavat tilanjakajat ovat hyviä monimuotoisuuden kannalta sekä tietenkin pensaikot ja kukat.

6. Metallinen lampisuoja
Kuvan lampisuoja on minusta tosi hieno. Jälkeenpäin mietin, että se voi olla vaarallinen linnuille ja oraville, jotka yrittävät mennä juomaan. Siihen pitää varmaan liittää oravapelastusportaita nurkkiin? Ihan niin kuin hautausmailla laitetaan vesisäiliöihin oravien pelastuslauttoja. 

7. Kiveys rantaan asti


Onneksi pyysin ilmaisen Whisper tour -vempeleen, jolla sai kuunnella monien puutarhojen kohdalla selostuksen. Eihän niitä kaikkia mainospuheita jaksanut eikä ehtinyt kuunnella, mutta paljon tuli sitä kautta tietoa puutarhojen ideoista. 
8. Kaunis, omaan rauhaan eristetty puutarha
Tilojen rajaaminen on minusta tosi tärkeä asia puutarhasuunnittelussa ja täällä sitä todella oli tehty. Puulla ja puilla, betonilla, pajulla, pensailla, ruoilla, tiilimuurilla, maakummuilla, vedellä, erilaisilla laatoituksilla jne.
9. Erilaisia rajauksia. 

 
10. Erikoisempaa tilanrajausta puupölkyin

Miten päästä perille?

Appelternin puutarhaan ei ole ihan helppo päästä julkisilla. Appeltern on pienen pieni kylä. Autoilu on helpoin keino. Onneksi Hollannissa myös pyöräily on potentiaalinen vaihtoehto. Itse poljin paluumatkan viehättävän Megenin kylän kupeeseen myrskyn ja raekuuron iskiessä niskaan. Lähimmät kaupungit ovat Oss, Tiel ja Nijmegen. Ainakin Ossiin kulki jatkuvasti junia ja sain sieltä kyydin Megeniin leirintäalueelle, jossa yövyin teltassa (mutta sängyssä silti!). 
11. Kortteet järjestyksessä! Metallinen rajaus.


Kiireessä  ravasin halki puutarhojen, kun lento lähti illalla. Olisi näitä voinut tutkia vaikka pari päivää. Ja puutarhamyymälä siihen päälle. Yhden kurjenpolven (Geranium) nappasin mukaan ja se oli todella mukiloidun näköinen Suomeen päästyään, mutta yhä hengissä (esittelen sen joku kerta).

12. Pyöreitä muotoja. Oikealla valkoisen penkin takana pilkottaa pyöreä nuotiopaikka.

Tämä on todennäköisesti viimeinen postaukseni Hollannin reissultani.
Olisi hauska kuulla, mikä tämän jutun kuvista kiinnosti/ viehätti sinua eniten! Laitoin numerot niin voit halutessasi käyttää niitä. 
Appelternin puutarhojen nettisivu löytyy: appeltern.nl/en/


Lisää lukemista:

Keukenhof - aikuisten huvipuisto?!

Olen viettänyt pääsiäisen Alankomaissa äiti-tytär reissulla. Minun eli äidin ykköskohde oli Keukenhof eli tulppaani-ihmemaa. Ja olihan se nä...