lauantai 7. syyskuuta 2019

Puutarharetkiä Varsinais-Suomessa osa 2: Louhisaari



Puutarharetkiä Varsinais-Suomessa postaukseni saa nyt jatkoa ja kerron tarkemmin Louhisaaresta. Jyhkeä Louhisaari tunnetaan Mannerheimin lapsuudenkotina, mutta kartanolla on paljon pidempi historia. Puutarhaihmiselle löytyy kiinnostavaa katsottavaa, sekä sisältä että ulkoa! Sisätiloihin pääsee opastetuilla kierroksilla kesäaikaan. Nyt syksyllä on tulossa kummituskierroksia. Puistossa voi kierrellä omin päin. Tämä on mielestäni pakollinen kohde kaikille kartanoista vähänkään kiinnostuneille! 

Puukujaa kävellessä komea ja huolella aseteltu rakennuskokonaisuus tekee vaikutuksen. Kaikki on ryhdikästä, paanukatto kohoaa korkealle. Ennen sisäpihalle astumista voi tutustua alueeseen myös kauniin pienoismallin avulla. 
Ohdakeperhonen Louhisaaressa

Kurkistetaan sitten kartanon sisätiloihin. Huonejako on perua keskiajan tyylistä, jossa alhaalla on talous- ja varastotiloja ja ylempänä asuin- ja juhlatilat. Ensimmäisellä kerralla vieraillessa opastettu kierros on tarpeen. Kartano on kauniisti sisustettu ja siellä on paljon upeita yksityiskohtia. Huonekaluista osa on tuotu muualta ja tyylejä on 1600-luvulta 1800-luvulle. Kun menet käymään, löydätkö seinästä suppilomaisen aukon? Sinne voi huudella vaikka teetilauksensa, mutta palvelu ei enää tunnu toimivan. Laite kyllä toimii, testattiin pojan kanssa.  
Kattaus valmiina

Louhisaaren luolahuoneen seinällä kasvaa banaani



Puutarha on läsnä myös sisällä. Luolahuoneen seinämaalauksen tunnelma on eksoottisen lämmin. Toisessa huoneessa on maalattuna muotopuutarha. Se oli tavallinen aihe kartanoiden seinämaalauksissa. Oikein muotopuutarhan toteuttaminen oli kenties liian työlästä, mutta maalauksessa sitä päästiin silti ihailemaan.

Seinältä voi melkein astua ranskalaishenkiseen barokkipuutarhaan



Museovirastolla ei ole palkkalistoillaan puutarhuriarmeijaa, joten puistosta ei pidä odottaa liian suuria. Viime vuosien ponnistus on ollut 1700-luvun kalmilaisen hyötypuutarhan luominen alueelle. Se perustettiin vuonna 2016. Ohjeet on otettu 1700-luvun merkittävimmältä suomalaiselta tiedemieheltä Pehr Kalmilta. Hyötypuutarhan viereen on siirretty Mannerheimin vanha leikkimökki, joka on kunnostettu ja leikkijöiden käytössä.
Rohto-  (Althea officinalis)  ja tarhasalkoruusut( Alcea rosea)
Mannerheimin leikkimökki Louhisaaren hyötypuutarhan laidalla

Pehr Kalm arvosti hyvää järjestystä ja symmetriaa. Puutarha on perustettu hoitoa helpottamaan siististi laatikoihin ja aluetta ympäröi iisoppiaita. Kaikki käytetyt kasvit olivat Kalmin aikaan hyödynnettävissä lääkkeiksi tai ravinnoksi. Mutta myös kauneus oli arvo ja kauniit kasvit pääsivät usein eturiviin. Käydessäni mm. salkoruusut kukkivat rehevinä kasvustoina. Lisäksi myrkyllisille kasveille on omistettu oma nurkkaus (Kalmin aikaan ne olivat varmasti iloisesti muiden joukossa).
Ukonhattu (enpäs nyt muista tarkemmin mikä) myrkkykasvipenkissä




Risuaita
Vieressä oli rakenteilla lahopuuaita. Aikalailla komeampi kuin omaan pihaani rakentama, josta kerroin alkukesästä.
Ennen kuin jatkat matkaa talon toiselle puolelle puistoon, tutustu sivurakennuksiin. Hyötypuutarhan puoleisen sivurakennuksen takimmaisessa huoneessa on puutarha-aiheisia kuvia. Ja siellä, seinällä, on Louhisaareen vuonna 1874 tehty puutarhasuunnitelma. Se on hyvin huolellisesti tehty, jokainen puu on erikseen merkitty. Erillistä selitysosiota ei valitettavasti ole olemassa. Koko suunnitelmakin oli välillä vuosikymmeniä hukassa. Sitä ei ole koskaan toteutettu kokonaan, mutta kiinnostava kysymys on, kuinka paljon siitä on tehty ja mitä on vielä löydettävissä.
Louhisaaren puutarhasuunnitelma 1800-luvulta
Hyötytarha oli merkittävässä asemassa, sen laatikkomainen muoto on suunnitelmassa samalla puolella taloa kuin nykyinenkin hyötytarha, mutta se on valtavan suuri. Puistoalueelle on piirretty erivärisiä puita. Sieltä löytyy tänäkin päivänä erikoisempia puulajeja, ainakin harmaa- ja palsamipoppeleita. Useat nykyiset puut on istutettu jo 1870-80-luvuilla suunnitelman mukaisesti. Esimerkiksi suunnitelmassa vasemmalla näkyvät sotilaallisen suorat puurivistöt mielestäni bongasin, vaikka niiden ryhti onkin kumarampi. (Rivit ovat suoria eri suunnista katsoen, kokeilepa!) Suunnitelman kiemuraisia perennamaita ei ole luultavasti kovin laajasti koskaan toteutettu eikä kukkia ole nyt juuri lainkaan.    
Kylpyrakennus on joutunut maankohoamisen takia kauas rannasta. Isolehtinen kasvi on kartanopuistojen vakiokasvi, ruttojuuri. Kuva on otettu läheltä Myllymäelle johtavan lehtikujan päätä.

Viime vuosina alueelle on viritelty keväisin erikoiskasvimarkkinoita. Toivottavasti tapahtuma saisi tuulta alleen. Itse ostin sieltä keväällä joitakin hyötypuutarhan kasvien taimia, ainakin ajuruohon ‘Wine and roses’ sekä nukulaa. Ostamistani huonekasveista viime postauksessa kertomani jakaranda on vielä hengissä, mutta piispankukka ei kestänyt huonoa hoitoani kesähelteillä. Tapahtumassa on myyty myös omenapuun taimia, mm. Mannerheimin lempilajiketta.


Kitukasvuiset nukulat isohirvenjuuren valtavien lehtien välissä. Sitä kasvatettiin sydänvaivojen hoitoon 1700-luvulla

Minulla on huono nimimuisti, joten korjatkaa ihmeessä jos olen väärässä! Mutta ajattelisin tässä kuvassa olevan nukula. Joka tapauksessa ostin nämä keväällä Louhisaaresta. Ne eivät ole oikein viihtyneet, paikka on ollut tänä kesänä turhan kuiva. Isohirvenjuuret vieressä ovat kasvaneet kohisten ja imeneet kaiken veden. Nukulastakin pitäisi kasvaa yli metrin mittainen, siksi se on tässä.

Louhisaareen kaarretaan kapealle puukujalle lähes Askaisten keskustastasta. Askainen kuuluu Maskuun ja sinne voi poiketa Turun/ Naantalin reissulla tai Saariston rengasreitin kierrokselta. Erityisinä tapahtumapäivinä muutaman kerran kaudessa opastuksia ei pidetä, vaan huoneisiin saa tutustua omatoimisesti.  Itse poikkesin tänne elokuussa Askaisten kurkkumarkkinoilta, jolloin sisäänpääsymaksua ei perinteisesti peritä. Linnan pohjakerroksessa on myös kiva pieni museokauppa (tuotteita oli arvonnassani). Läheisessä rakennuksessa on vilkas kahvila, jossa on tarjolla myös lounasta seisovasta pöydästä. Kesän aukioloaika on tältä vuodelta päättynyt, mutta ryhmät voivat varata aikoja syksylläkin ja kaikille on tarjolla kummituskierroksia. Aukiolot ja lisätiedot nettisivuilta, klik

Mukavaa viikonloppua!

12 kommenttia:

  1. Louhisaaressa on tullut käytyä joskus lapsena ja siellä pitäisi ehdottomasti käydä uudestaan. Noilla erikoiskasvimarkkinoilla olisi myös kiva päästä käymään. Hankkimasi jakaranda on aivan upea<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa muistaa Louhisaari jos esimerkiksi ensi kesänä pääset Turun suunnalle! Toivottavasti markkinoista kasvaisi tunnettu tapahtuma. Onnekseni asun niin lähellä, että pystyn käymään vaikka vuosittain.

      Poista
  2. Upea paikka. Enpä ole tuolla käynyt, kuten en pahemmin koko Varsinais-Suomessa. Täällä kaakossa tai etelässä aina pyörin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta vaikka ensi kesänä tulet käymään! Voin tarjota kahvit Turku- Kultaranta -Louhisaari -kierroksellasi!

      Poista
  3. Täytyykin tulla ensi vuonna kasvimarkkinoille. Muistutatko?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä vaan! Jos siis itse huomaan ne ja jos ne järjestetään...

      Poista
  4. Mukava kuvakierros! Olen käynyt Louhisaaressa kerran, edelliskesänä, ja se teki kyllä vaikutuksen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Louhisaari on kyllä harvinaisen jykevä ja historiaa on ainakin 1400-luvulle.

      Poista
  5. Minäkin kävin täällä taas kesällä. Aina yhtä ihastuttava. Vaikutus on varma. Aiotko mennä kummituskierrokselle? Se tarina vaimon telkeemisestä sai kummitusjutut heti mieleen...

    VastaaPoista
  6. En ole ihan varma haluanko kummituskierrokselle. Ei ne jutut sentään ole liian pelottavia, mutta en ole varma tykkäänkö. Tuolla tosiaan on ihan aidosti kamalaa historiaa!

    VastaaPoista

Pienikin kommentti ilahduttaa ja on tärkeä! Kritiikki kelpaa myös! Kiitos!

Lisää lukemista:

Keukenhof - aikuisten huvipuisto?!

Olen viettänyt pääsiäisen Alankomaissa äiti-tytär reissulla. Minun eli äidin ykköskohde oli Keukenhof eli tulppaani-ihmemaa. Ja olihan se nä...