Elokuuta puutarhassa

 Aika kiirii eteenpäin. Rutikuivan kesän jälkeen meilläkin on hetkeksi vihertynyt. Tosin koivut alkoivat luopua lehdistään jo heinäkuun lopulla, samoihin aikoihin kuin sateet vihdoin saapuivat. Kärhö Jackmannii näyttää tykänneen kuivasta kesästä. Se kukkii ryöppynä terassilla.

Laitoin Jackannista kuvan jo edelliseen postaukseen, mutta silloinen kukinta oli vasta pientä esimakua. Hauskinta kärhössä on se, että se esittelee parasta kukintaansa terassilla oleskelijoille. Sen juuret ovat maassa säleikön toisella puolen. Sen sijaan komea lehdistö kuuluu terassin ruukussa kasvavalle kelloköynnökselle. Sekin on avannut jo muutaman ensimmäisen kukan. 

Clematis Jackmannii

Jackmannii kärhö on viihtynyt säleikössä jo useamman vuoden. Sen sijaan oikealla oleva kiinanlaikkuköynnös ei ole tänä kesänä kasvanut kokoa juuri lainkaan. 

Myös kelloköynnös kukkii

Heinäkuun puolivälissä ilmestyvät aina sudenkorennot. Niiden toukat elävät lammessa. Yritin yhtenä päivänä kovasti kuvata vauhdilla kaartelevia "helikoptereita". Vaikeaa on. Kamerasta löytyi valtava määrä hyvin omituisia kuvia rantapuskista, joissa ei usein näkynyt vilaustakaan itse kohteesta. Muutama onnistui edes sinne päin:

Sain kuvan korennon varjosta! Itse korentoa kuvassa ei ollut edes ennen rajausta...

Tässä näkyy jo itse korento...

Nyt näkyy väritkin! iNaturalist sovellus sanoi tästä kuvasta että kyseessä on kirjoukonkorento. Pituutta näillä on n. 7cm!

Viime syksynä sain kaivaa itselleni kasan punalatvaa. Länttäsin ne laajennettuun muuripenkkiin, koska siinä oli tyhjää tilaa. Paikka saisi olla aurinkoisempikin, mutta ainakin ne kukkivat! Saa nähdä suurenevatko kukinnot vielä, kun vesitilanne on ollut huono. 

Syysleimuja kukkii terassin edessä. Kuvassa näkyvä päätyterassi on menossa täydellisesti uusiksi. Se on alkuperäiskunnossa ja nuo kaiteet ovat aivan lahot. Tähän tulee ilta-auringon puolelle lasiterassi. Siinä on vielä erinäisiä vaiheita, alkaen huonokuntoisen puun kaadosta terassin vierestä. 

Mukavaa elokuuta ja tsemppiä koulujen alkuun kaikille joita se koskee. Toivotaan, että koronarokotukset etenevät sutjakasti ja niiden teho on hyvä. 

Kukkia ja kimalaisia

 

Sain Kuvaa kimalainen – haasteen Kukkia & Haaveita -blogin Sirkulta. Tämä onkin kiva haaste, pörriäisten ja pölyttäjien hyvät elinolosuhteet ovat minulle tärkeä asia puutarhassa. Haasteen laittoi alulle Minna Hiidenkiven puutarhassa blogista. Olenkin ottanut tänä kesänä jonkin verran ötökkäkuvia, joten pääsen heti vastaamaan haasteeseen (kun nyt vasta huomasin sen). Ulkona olisi nyt aika turha kimalaisia etsiä, kun on niin synkeä sää.

Kivikkokimalainen, kun takamus on oranssi ja muuten musta... Mutta tällä on hikinauha otsalla... Pensaskimalainen? Työn alla nauhuksen kukka.

Minua on vasta tänä kesänä alkanut enemmän kiinnostaa puutarhan ötököiden tunnistaminen lajilleen. Kerroin jokin aika sitten iNaturalist sovelluksesta, jonka avulla voi tunnistaa ötököitä, kasveja ja mitä vaan luonnonvaraisia lajeja ja saada niille asiantuntijoiden tunnistuksia ja osallistua samalla tutkimushankkeisiin. Postaus löytyy täältä.

Tässä toinen oranssipeppu niityn ahdekaunokissa. Tässä kyseessä kivikkokimalaiskoiras. Sillä on "hikinauha" kuten pensaskimalaisellakin ja erityistuntomerkkinä keltaisia naamakarvoja. Ne näkyivät toisessa kuvassa jonka laitoin iNaturalistaan. 

Kimalainen ei tosiaankaan ole pelkkä kimalainen, vaan niitäkin on ihmeen paljon erilaisia - Suomessa on tavattu 37 lajia!  Kimalaiskuvani hautautuivat järkkärikameran kortille eivätkä ole siksi päätyneet iNaturalistaan tunnistukseen. Tänään sitten kokeilin ja kyllä sinne hyvin voi laittaa kuvia myös tietokoneella, kun tähän asti olin käyttänyt kännykkää. Saa nähdä, käykö kukaan asiantuntija katsomassa kuviani. Rohkeasti vaan ehdotuksia kehiin, jos sinä tunnistat jonkun lajin!

Punahatut kiinnostavat kimalaisia kovasti.

Kimalainen värillisessä kärsämössä

Yritin itsekin näitä tunnistaa. Se tuntui todella vaikealta. En ole ennen juuri yrittänyt, joten minulla ei ole silmää kimalaisten eroille. Katselin näitä myöhään lauantai-iltana ja pian raidat vaan vilisivät silmissä.

Ahdekaunokki on suursuosikki, siitä tykkäsi myös tämä (tarha??)kimalainen (tai ehkä tarhaloiskimalainen??)

Perusvalkoiset siankärsämöt miellyttävät kimalaisia vielä enemmän kuin värilliset

No mutta monenlaisia kimalaisia selvästi puutarhassani lentelee ja mikäs sen mukavampaa.  Kaikki kuvat ovat siis omasta pihasta. Toivottavasti näistä ei kovin moni ole loiskimalaisia, jotka loisivat kimalaisten pesissä. Sellaisiakin näköjään on. 

Iisopin kukalla voisi olla mantukimalainen?  Takamus on valkoinen.

Mme Julia Correvon kärhöllä vierailleen kimalaisen kuva oli jo aiemmassakin postauksessa

Tässä vielä reipas pörisijä!

Haasteen säännöt:

1. Kuvaa kimalaisia työn touhussa ja laita jokaisesta eri näköisestä pörrääjästä kuva haastepostaukseesi.

2. Kimalaisten lajeja tai roolia kimalaisyhteisössä (kuningatar, työläinen...) ei tarvitse tietää. Kunhan vain joka kuvassa on eri näköinen kimalainen. Halutessasi voit etsiä kimalaisille nimetkin.

3. Haasta vähintään kolme bloggaajaa mukaan.

4. Käy laittamassa haasteen aloituspostaukseen Hiidenkiven puutarhassa -blogiin kommentti, kun olet osallistunut haasteeseen, niin saat postauksesi alkuperäisen haasteen loppuun osallistuneiden listalle.

 

Unohdin miettiä, ketkä haastaisin mukaan. Mutta haasteeseen saa tietysti tarttua! 
Mukavaa sunnuntaita ja hyvää uutta viikkoa!

iNaturalist sovellus ja pihan perhoset

Tämän vuoden uutuus luontoharrastukseen on iNaturalist sovellus. Olen kokeillut sitä nyt jonkin aikaa ja voin suositella! iNaturalistiin voit kirjata omat luontohavaintonsa ja niiden tunnistamiseen saa hyvää apua. Hurahdusvaara: Tämä voi innostaa tarkkailemaan luontoa enemmänkin! Vaikka sovellus on tarkoitettu vain luonnonvaraisten lajien tunnistamiseen, niin kerron, miten siitä on hyötyä myös puutarhanhoidossa. 

Postauksen kuvat omasta puutarhasta tältä kesältä. Ekassa on keisarinviitta palavarakkauden kukalla. Palavarakkaus on minusta turhan ärhäkän punainen, mutta jos saan  sen avulla näitä perhosia lisää, niin palavarakkaus saa levitä!

iNaturalist on kansainvälinen verkosto, johon on tänä vuonna avattu Suomi-palvelu. Koska sovellus on toiminut muualla jo pidempään, sen tekoäly on saanut paljon treeniä lajien tunnistamiseen ja se toimii yllättävänkin hyvin. Ehdotus kuvassa olevasta lajista räpsähtää heti ruudulle. Hienous on siinä, että tämä ei kuitenkaan riitä, vaan oikeat ihmiset käyvät myös katsomassa kuvia. Olen huomannut, että asialla ovat usein alan ammattilaiset tai pitkän linjan harrastajat. 

Itse lähdin sovelluksen kanssa liikkeelle ötököiden tunnistamisesta. Hyvä yhdistelmä on iNaturalist ja Ötökkätieto -sivu. Jälkimmäisestä voi helposti tarkistaa, onko löydetty ötökkä haitallinen vai hyödyllinen puutarhassa.

Minulla yksi ensimmäisistä oli yllättävä luontohavainto juhannuksena. Revin ruohotuppoja maasta, että saisin grillin alle lisää tiiliä. Mullan seasta alkoi hassusti putkahdella kymmenittäin punamustia kovakuoriaisia! Yritin kuvata pois vilistäviä otuksia. Kovakuoriaisen tunnistamista varten siitä olisi hyvä saada kuvia joka puolelta. Kuvistani ei tullut ihan priimaa, mutta tekoäly ehdotti sen olevan jokin sylkikuoriainen. Myöhemmin oikea ötökkätuntija kävi tunnistamassa sen sovelluksessa nummisylkikuoriaiseksi, joten oikealla linjalla heti oltiin. Sinne ne oli käyty munimassa maan alle ja olivat juuri sopivasti päässeet aikuisiksi, kun ilmestyin riehumaan heidän yläpuolelleen.

Nummisylkikuoriainen (Cantharis livida) syö mm. kirvoja, joten hyödyllinen otus on kyseessä. 

Tesmaperhonen (Aphantopus hyperantus) ja peltosaunio ("saunakukka") (Tripleurospermum inodorum)

Käytin iNaturalistaa ensin vain ötököiden tunnistamiseen. Tällä viikolla muistin, että sehän sopii kaikille luontohavainnoille. Aion nyt kuvata sinne mahdollisimman paljon pihapiirissä kasvavia luonnonvaraisia kasvilajeja. Palvelua voi käyttää laajemminkin luontoharrastuksessa, sieltä löytyy monenlaista lisätoimintoa. Sovellus esimerkiksi tarjoaa uusia lajeja, joita voi koittaa ”bongata”. Lisäksi havaintoja käytetään oikeasti tieteellisessä tutkimuksessa. Minun kuvaamani perhostiedot on esimerkiksi liitetty osaksi Euroopan perhosprojektia. Kätevimmin iNaturalist toimii kännykällä, mutta omalle tilille pääsee myös tietokoneella. Palvelua hallinnoi Suomen lajitietokeskus (klik).

Pienellä perhosella on viehättävä nimi: Lauhahiipijä. Sen saa pihaansa, jos siellä on heinikkoa tai niittyä. 

Kedolla päivänkakkaroita, ketoneilikkaa ja puna-apilaa

Vaapsasvieras (Volucella inanis) ja siankärsämö - silmistä heti tunnistaa, että kärpänenhän tämä on, vaikka raidoitus on kuin ampiaisella. Sen toukat hengailevat ampiaispesässä. Aikuinen viihtyy kukissa kuten kunnon kärpänen. Harmiton.   

Kuvien tekijänoikeuksia voi asetuksissa käydä klikkailemassa. Minusta on ok, että iNaturalistiin laittamiani kuvia saa aika laajasti käyttää, jos niistä jotain hyötyä on, mutta en ole vielä muistanut perehtyä asetuksiin.

Jos jaksoit tänne asti niin palkinnoksi parit kärhökuvat! Ensinnäkin nyt on kunnon Jackmanii kukassa eikä mikään feikki. Se on ovelasti piiloutunut kelloköynnöksen joukkoon:

Jalokärhö Clematis 'Jackmanii'. Se kasvaa säleikön toisella puolen, mutta kukat ovat tulleet kelloköynnöksen lehtien sekaan terassin puolelle

Puutarhaportissa kukkii ekaa kertaa viime vuonna istutettu viinikärhö Clematis viticella 'Alba Luxurians' (valkoiset kukat)

Mukavaa elokuun alkua! 

Koitan saada nopeammalla aikataululla seuraavan kukkaisamman postauksen, katsotaan miten käy.

Puutarhakuvia

Kesälomani aloituksena kukikas postaus. Satunnaisia potretteja pihan kukkijoista. Kuivuus ei enää todellakaan kasveja uhkaa, ennemmin hukkuminen.
Aloitetaan pioneista jotka kukkivat pika-aikataululla tänä vuonna. Onneksi daaliat ottavat rauhallisemmin.

Daalia 'My Love' 

Sadetta terassin kelloköynnöksille

Sormustinkukkia on tänä vuonna paljon

Köynnökset kasvavat mukavasti. Luotettava viinikärhö 'Mme Julia Correvon' on taas aloittanut kukinnan kasvimaan portilla. Kelloköynnöksiä on siellä täällä, mm. tänä vuonna ekaa kertaa puutarhakeinua kiipeämässä. Siellä on jo pieniä nuppuja!

Viinikärhö 'Mme Julia Correvon' 

Kelloköynnös

Nuppu! 

Kesän luonnonkukkia puutarhasta

Hyönteishotellissa on asukkaita! Asukkaat ovat tehneet omat, harmaat ovet. Tähän palaan myöhemmin toisessa postauksessa. 

Isotöyhtöangervot ovat vielä ihanan raikkaan valkoisia

Kesäkukkia

Tänä viikonloppuna aloitin loman ystävien kanssa mökillä (ei omallani) . Ilta oli kaunis ja nyt sataa lotkottaa vettä. Toivottavasti heinäkuulle saadaan vielä paljon kauniita päiviä! 

Ilta mökillä

Hyönteishotelli avattu!

Ryhtyisitkö sinäkin kiinteistöbisnekseen? Onnistuu! Nyt on oikein hyvä hetki tehdä puutarhaan tai vaikka parvekkeelle uusi hyönteishotelli! Viime syksynä munitut uudet hyönteissukupolvet heräävät ja alkavat etsiä pesäpaikkoja. Onnistunut hotelli voi olla yksi ainoa koivupölli, monikerroksinen rakennelma tai ruukkuun tiukkaan sullottuja ruokoja, vain mielikuvitus on rajana. Meillä ovat juuri pöristelleet kevään ekat pölyttäjät puutarhaan ja nikkaroin niille uuden ötökkähotellin. Tässä koottuna sinullekin tärkeimmät tiedot onnistuneelle rakennusprojektillesi - sekä kuvia, mitä puutarhassa nyt kukkii.

Asiakasryhmät

Useiden erilaisten materiaalien käyttäminen takaa, että hotelli miellyttää useita eri asiakasryhmiä. Hyönteishotellin tulevat vieraat ovat leppoisia yksinasujia. Ne eivät ole agressiivisia eivätkä puolusta pesäänsä, joten niistä ei ole ihmisille haittaa.

• Erakkomehiläiset ja muut mesipistiäiset ovat tärkeitä pölyttäjiä ja tykkäävät pölkkyyn poratuista rei'istä ja putkiloista
• Leppäkertut mm. syövät kirvoja ja tykkäävät kävyistä ja kaarnanpaloista
• Vaikka mitä muitakin hyödyllisiä asukkaita voi tulla

Leppäkerttu on hakenut suojaa kaarnan raosta ja lämmittelee silti samalla auringossa

Kaikki kuvat otettu lauantaina 28.3.2020

Hotellin rakentaminen

Löytävätkö hyönteiset todella pienen hotellin, joka ei mainosta itseään missään? Kyllä löytävät! Voit rakentaa itse puisen kehikon tai ottaa käyttöön jonkin vanhan puulaatikon, kuten itse tein. Valmiinkin hotellin voin ostaa. Myös esim. pelkkä pölli, johon on tehty reikiä, on toimiva (siihen on ohjevideo täällä).

Hotellin kehikon ja huoneiden väliseinät voi tehdä laudoista ja vahvistaa kulmaraudoilla. Takaseinä voi olla esim. vanerilevyä. Eniten hyönteiset pitävät lehtipuusta. Kestopuun kemikaalit eivät ole hyväksi hyönteisille, joten sitä ei pidä käyttää kuin hotellin ulko-osissa. Katto voi olla kestopuuta ja siihen kannattaa laittaa kunnollinen leveä räystäs, jos ripustuspaikalla ei ole sadesuojaa.

Varaston perukoilta löytyi viraton puulaatikko, johon rakennettiin miehen kanssa hyllyt ja katto jämälaudasta. Laatikko maalattiin ulkopuolelta, että se kestää ulkona paremmin. 

Tuleva hotelliasiakas? Puutarhassani aukenivat kukat joukolla lauantaina ja pölyttäjät ilmestyivät saman tien

Hyönteishotellin sisustaminen

Hotellin sisustamiseen voi käyttää kaikenlaista käsiin osuvaa luonnonmateriaalia. Ötökkähotellin jokaisen huoneen voi sisustaa eri tavoin! Materiaalit on hyvä kerätä jo ennen hotellin kokoamista ja laittaa sateensuojaan kuivumaan.

Tarjoa yksiöitä. Hyönteishotelliin tulee erakkoja, jotka haluavat kapeita koloja, esim:

- 4-8 mm kokoisilla poranterillä reikiä koivun tai lepän pätkään ("pöllin" pituus 20 cm)

- pienireikäisiä tiiliä (halk. 3-9 mm)

- niputa järviruokoa tai koiranputkia (halk. 3-10 mm), pituus 13-15cm

Molemmista päistä avoin putki ei kelpaa, toisen pään pitää olla kiinni takaseinässä tai muuten suljettu. Erinomainen syvyys hotellille on 20cm. Reikien olisi hyvä olla ainakin 12 cm syviä. Toki joillekin lajeille kelpaa lyhyemmätkin, mutta ainakin osa hotellista kannattaa mitoittaa erakkomehiläisille.

Lisäksi voit laittaa oksanippuja erikokoisista aineksista sekä käpyjä, kuivaa heinää ja kaarnan tai tuohen paloja, lastuja tai muuta käsittelemätöntä luonnonmateriaalia. Oksia voi sitoa narulla nipuiksi. Kannattaa varata eri paksuisia, jotta viimeisiin koloihin voi työntää sopivia ja ainekset pysyvät tiukasti paikoillaan. 

Järviruoko on onttoa, joten se on tosi hyvä materiaali. Mukana myös osmankäämiä (porasin sitä ontoksi, kun minulla oli järviruokoa liian vähän) ja risuja. Suosi lehtipuuta!

Isoimmat reiät pätkityssä koivussa ovat halkaisijaltaan n. 8mm. Syvimmät reiät ovat n. 12 cm. 

Työkalut

Porakone on erittäin hyvä muttei ihan pakollinen. Kokemukseni mukaan jotkut hyönteiset osaavat tehdä reikiä myös ihan itse, edelliseen hyönteishotelliini ilmestyi uusia huoneita. Valmiiksi lahoon puuhun on helpompi tehdä koloja. Oksasakset tms ja pieni saha kannattaa olla apuna, koska silloin materiaalit saa katkaistua kaikki saman mittaisiksi ja hotellista tulee siistin näköinen.

Viimeistele verkolla

Aiemmin tekemääni hyönteishotelliin asettui asukkaita, mutta hotellin vartiointipalvelut eivät olleet kunnossa. Linnut repivät ainekset irti. Suosittelen ehdottomasti laittamaan verkon hotellin eteen. Nyt keväällä vapautuu sopivasti suojaverkkoja puutarhasta. Verkon voi helpoimmin kiinnittää niittipyssyllä. Laitoin verkon löysästi, joten hyönteiset voivat kiertää pesiin myös verkon ohi hotellin ylä- tai alareunasta (alaosassa ei ole verkkoa). 

Yläkerta: oksia ja oik. järviruokoa yms . Toinen ylhäältä: lastuja ja oik. käpyhuone. Kolmas: tiilenpalan takana olkihuone ja oikealla koivun tuohta. Alimmat kerrokset lehtipuuta

Hyönteishotelli paikallaan kasvihuoneen seinällä, kasvimaan ja marjapensaiden vieressä

Hyvä paikka?

Aamu- tai aamupäivän aurinkoon ja tuulensuojassa. Melko aurinkoisella paikalla, jotta asunnot kuivuvat. Voit joko tehdä hotelliin katon tai sijoittaa sen esim ulkorakennuksen seinälle katon alle. Marjapensaat ja omenapuut tarvitsevat pölyttäjiä, joten hyvä paikka on niiden lähellä. 

Sinivuokkomätäs kukkii nyt täysillä

Lumikellot kukkivat rivissä. En tunnusta istuttaneeni niitä näin hassuun riviin...

Huoltopalvelut

Nämä hotellivieraat siivoavat itse huoneensa. Loisia saattaa kuitenkin tulla hotelliin, joten ainesten vaihtaminen parin vuoden välein on hyvä idea. Syksyllä kun hyönteiset ovat menneet hotelliin talvehtimaan, sen voi nostaa talvisuojaan esim varaston sisäpuolelle. Varasto ei saa olla lämmin! Tai sitten hotellin eteen voi asettaa levyn suojaksi talvea vastaan. Pitää vain muistaa ottaa se ajoissa keväällä pois.

Tee pihastasi pölyttäjäparatiisi! Tarjoa lahopuuta (esim risuaidat), kantoja, avo-ojan pientareita, risukasoja, keväästä syksyyn kukkivia kasveja, esimerkiksi myös pajua ja niittykukkia. Onko sinulla hyönteishotellia? Oletko huomannut asukkaita? Jos jonkin huoneen aukko on muurattu umpeen, niin se kertoo huoneen olevan käytössä.  

Mukavaa uutta viikkoa!

P.S. Kannattaa seurata blogia, pian tulossa arvonta!
P.P.S. Äsken satoi lunta! Taas on valkoinen maa, onneksi ihan ohut kerros.