12 kuvaa puutarhastani vuodelta 2021

Tykkään vuoden vaihtuessa vetää yhteen mennyttä vuotta eri tavoin. Tässä postauksessa kokoan oman puutarhan tapahtumia pääosin kuviin. 12 kuvaa ovat kollaasikuvia, joissa jokaisessa on muutama kuva kyseiseltä kuukaudelta. Kaikki olen kuvannut omalla pihalla vuonna 2021. Edellisessä postauksessa vedin yhteen viime vuonna lukemani kirjat.  

Hups, alkukesä on niin ihana, että siitä syntyi kaksi kuvaa eli kollaaseja onkin 13. Tämän ensimmäisen otsikkokuvan tulppaanit ja omenapuun kukat on kuvattu 31.5. ja hyasintit aiemmin toukokuussa. Mutta edetään nyt järjestyksessä:

Tammikuu

Viime talvena lumitalvi ryöpsähti tänne lounaisnurkkaan vasta pitkällä tammikuun puolella. Tammikuussa pikkulinnut ovat vilkkaasti ruokintapaikalla ja on hauska aloittaa aina alusta 100 lintulajia haaste. Koskaan en tosin pääse sinne sataan. Vuoden 2021 loppuluku oli 83. Tai korjaan: En ole koskaan päässyt sataan, mutta yritän retkeillä enemmän vuonna 2022 ja ehkäpä sata täyttyy. Hauska ja hyödyllinen Pihabongaus- tapahtuma järjestetään joka vuosi tammikuun viimeisenä viikonloppuna. 

Helmikuu

Talvi jatkui ihan oikeana talvena ja kävi niinkin, että komposti jäätyi. No, se on ihan tavallista, eikä yleensä haittaa, mutta kun se myös täyttyi, piti ryhtyä sulatteluun. Helmikuun loppupuolella sulattelin sitä ja lämpötila alkoi hitaasti mutta varmasti kohota ja sain tehtyä kompostiin tilaa. Lumi alkoi selvästi sulaa, kun olen saanut kuvattua maassa kukkivan jouluruusun. 

Maaliskuu

Maaliskuussa kevätauringon lämmön huomasi ja lumi välillä jo häipyi. Kuvissa mm. kelloköynnöksen taimet kurottavat kohti valoa ja pelargonien uudet pistokkaat aloittavat kasvunsa ikkunalla. Viime vuonna sain kelloköynnökset kasvatettua omista siemenistä. Nyt pitäisikin tilata uudet siemenet, sillä pölytysyrityksistäni huolimatta kelloköynnökset eivät suvainneet tehdä siemeniä vuonna 2021. Ensimmäiset pienet sipulikukat avasivat kukkiaan ja viimeisessä kuvassa perheen miehet ovat tehneet risuista tulet ulkotulisijaan. Koronasulku haittasi jonkin verran oman pihan ulkopuolista eloa, kuten lapsen koulun ja rippikoulun käyntiä. 

Huhtikuu

Huhtikuussa kukki jo siellä ja täällä, mm. kuvien sinivuokot ja krookukset. Tosin välillä tuli kylmää ja lunta ja krookukset jurottivat. Rakennettiin uusi puutarhakomposti. Kuun lopulla pensaissa oli jo vihreyttä, yläoik. kuvassa idänvirpiangervo. Olin tyytyväinen, kun esimerkiksi lamoherukat tekivät isot lehdet jo huhtikuun puolella, koska aikainen vihreys oli yksi syy pensaiden valitsemiseen (ei kuvissa). 

Toukokuu

 Nöpö teki itselleen majan terassille, kevätilma voi vaatia peittoa lämmikkeeksi. Kukinta eteni toukokuussa vauhdilla. Kuun alussa kukkivat narsissit ja kesäkuun lähestyessä tuomi (jota talitiainen kuvassa nyppii) sekä narsissit, tulppaanit ja omenapuut. Sopivasti kun meillä vietettiin rippijuhlia.

Kesäkuu

Kesäkuun alkupuolella kukkivat mm. edelleen tulppaanit ja syreenit. Kuviin pääsivät villit akileijat sekä päivänkakkarat edustamaan alkavaa niittyjen kukintaa. Koiranputket kukkivat mahtavina valkoisina ryöppyinä ympäriinsä (ei kuvassa). Nöpön mielestä maailma on mallillaan kesän lämmössä. Puutarhuri olisi toivonut edes joidenkin sateiden osuvan puutarhaan, turhaan toivoi.

Heinäkuu

 Heinäkuussa tein lomareissujakin, mutta kotipihassakin oli kiva ottaa kuvia. Kärsämöt kukkivat mielikuvituksellisissa sävyissä pergolan luona, niitä ei haitannut helle, ei kuivuus. Kasvihuoneen portin kärhö Madame Julia Correvon kukinta kärsi hiukan kuivuudesta, mutta oli silti hieno. Luonnonvarainen ahdekaunokki (alaoik.) kestää myös kuivuuden ja helteen, kukki upeasti ja veti puoleensa perhosia.

Elokuu

Elokuu on lammella sudenkorentojen aikaa, mm. upeat isot kirjoukonkorennot suihkivat laiturilla pääni yli, mutta niiden kuvaaminen oli hankalaa (jotenkin sentään onnistuin, kun tässä on kuva). Tomaattisato oli kasvihuoneessa parhaimmillaan. Terassin säleikössä kukkivat toisiinsa kietoutuneet kärhö ja kelloköynnös, jotka molemmat päätyivät tähän kollaasiin. 

Syyskuu

Kuvissa on jo aiemmin kukinnan aloittaneita lajeja, jotka jatkoivat täysillä syyskuulle: tuoksuherneet, daaliat ja jättiverbena. Nöpö istuskelee vuoren kainalossa olevalla mietiskelypenkillä.

Lokakuu

Lammella on kuvassa hyvin syksyistä. Pelargonit, esimerkiksi kuvan Hillevi, kukkivat edelleen ulkona terassilla. Raja-aidassa on hyvin monia pensaslajeja ja siinä oli hienot syysvärit. Edessä purppuraheisiangervo, punainen takana on varmaankin aronia. Yläoik. on verikurjenpolvi.
Tomaatteja kypsyi edelleen runsaasti. Niiden maku ei enää ollut ihan yhtä hyvä kuin kesällä, eikä niitä enää syöty lähes kaikkia tuoreena. Tomaatteja riitti siis paremmin esimerkiksi keiton tekoon. Loput tomaatit otin raakoina sisälle ja ne kypsyivät vielä oikein hyvin pöydällä ilman sen kummempia säätöjä.

Marraskuu

Marraskuun iso projekti oli terassin laajennus. Siihen liittyen pyydettiin lokakuussa metsuri kaatamaan kolme puuta. Terassin kulmalla oleva mänty oli kuolemassa pystyyn. Samalla kaadettiin yksi "ylimääräinen" koivu polttopuuksi. Lisäksi kaadettiin kuusi, jonka kaadon seurauksena yllättäen vuoren huipulle, talon ja lammen väliin, aukeni ihan uusi paljon helpompi kulkureitti (tytär esittelee kuvassa). Tai ainakin se on helppo sitten, kun kaikki risut on raivattu pois. Se homma jäi pahasti kesken, koska piti kuskata polttopuuta suojaan ja rakentaa terassia. Marraskuisia projekteja hankaloitti vielä se, että pimeä laskeutui heti työpäivän päätteeksi, mutta terassia onneksi saattoi tehdä talon ulkovalojen loisteessa, joten se tuli valmiiksi.

Joulukuu

Lasiterassia ei onneksi tarvinnut itse koota laajennetun puuterassin päälle, vaan sen kävivät tekemässä ammattilaiset. Valmista tuli marraskuun lopulla ja joulukuun alussa laitettiin terassille havuja, kausivaloja ja myös uusia pysyviä valaisimia. Portaat ja istutukset tehdään sitten keväällä, kun maa taas sulaa. Lasiterassi näyttää vielä paremmalta sitten, kun se istutusten avulla yhdistyy ympäristöönsä. Portaat lasiterassille tulevat tuohon oikeassa reunassa näkyvän avoterassin jatkeeksi. 

Lumi saapui aiemmin kuin edellisenä talvena, joka talvi ei todellakaan täällä oteta joulukuussa näin lumisia kuvia.    

Sellainen oli vuosi 2021 lyhyesti! Puutarhaan en ehtinyt panostaa yhtä paljon kuin joskus muulloin, koska palkkatyöt veivät suuren osan ajasta ja energiasta. Onneksi luonnonmukainen puutarha on monin tavoin hyvä juttu ja vaikkapa koiranputket ovat minusta ilo eivätkä riesa. Vuoden bonus oli lasiterassi, josta päästään paremmin nauttimaan sitten kun kevät koittaa.   

Työkiireet olivat syy myös siihen, että päätin olla päivittämättä blogia koko syksynä. Työt jatkuvat, joten päivittäminen tulee edelleen olemaan harvaa. Nyt joululomalla olen kovasti nauttinut näiden kollaasikuvien väkertämisestä, joten ehdottomasti blogi jatkossakin välillä päivittyy ja muiden blogeja lueskelen myös.

Mukavaa vuotta 2022! Yritetään pysyä terveinä!

Kevään kaipuu

Lumi narskuu, aurinkokin paistaa ja hanget hohtavat, mutta välillä on kiva paeta keväisiin kuviin. Ihan pian on taas niin toisen näköistä! Tein 8 kohdan listan asioista, joita luonnossa keväällä odotan - auringon lämmön lisäksi. Löytyvätkö nämä elementit sinun pihastasi? Kuvat otin keväällä 2020. Tämä on postaukseni Kevään kaipuu - haasteeseen!

1. Vihreys puskee esiin!

Erityisesti puiden lehtien puhkeaminen on hieno näytös, joka etenee päivä päivältä. Kuvissa hevoskastanja ja pihlaja. Hevoskastanja näyttää vähän alakuloiselta, mutta se kasvattaa ensin lehdet valmiiksi ja silittää ne suoriksi vasta lopuksi.

2. Kukkia ja pörriäisiä

Plop, plop, voi melkein kuulla, kun esiin työntyy aina uusia kukkia. Heräilevien pörriäisten tarmokkaan surinan voi kuulla heti perään. Ensimmäisinä hyönteisistä liikkeellä ovat mm. kuvien kimalaiskuningattaret ja nokkosperhoset.

3. Värikkäät kukkamatot

Äitini mökillä ensimmäiset kukat muodostavat ihania värikkäitä mattoja, kuvissa kiurunkannus ja keltavuokko. Viimeinen kuva on omasta puutarhastani: Vain valkovuokko suostuu edes yrittämään siellä maailmanvalloitusta ja levisi viime keväänä reippaasti sammaleisella nurmella. Saas nähdä, onko sitä tulevana keväänä entistä enemmän!

4. Linnut ja linnun laulu

Palaavia muuttolintuja pitää käydä moikkaamassa lintutornilla. Ei ole väliä, tunnistaako lajeja, ilmaan nousevien parvien kevätfiiliksen aistii joka tapauksessa. Pikkulintujen pesintää seurailen kotipihassa. Se vaatii muutaman pöntön ja muita pesintään sopivia paikkoja - esimerkiksi mustarastaat tykkäävät vanhasta katajasta. Ne yöpyvät siellä talvellakin. Kävelin äskettäin hämärissä ihan katajan ohi ja pelästytin rastaan, joka huusi niin, että minä vuorostani pelästyin!

Raision lintutorni näkyy ruovikon takana

Peippo tarkkailee imikän vieressä, onko turvallinen hetki viedä poikaselle  mato 

5. Hyötyviljely 

Alkukeväästä sisällä alkaa taimien kasvatus  ja myöhemmin esimerkiksi tomaatin taimet pääsevät kasvihuoneeseen. Raparperi nousee ihan itsekseen kasvimaalla - lannoitusta se kyllä kaipaa.    

6. Hortoilu

Enkä tarkoita sitä puutarhassa kameran kera haahuilua, jota kyllä teen paljon! Tämä kohta ei ole minulle kovin tärkeä, mutta olisi kiva, jos se olisi tärkeämpi! Oma hortoiluni on aika vähäistä, vain nokkosia kerään joka vuosi. Mutta villivihannekset ja -yrtit ovat superruokaa, joten kannattaisi hortoilla eli kerätä ja syödä niitä enemmän.  

7. Kukkivat puut

Kauniita! Ja jos kyse on hedelmäpuista, niin vielä hyvin hyödyllisiäkin. Kuvassa kriikunan kukat. Kriikunani on vain kaunis, hedelmiä se tekee hyvin vähän. 

8. Väriä

Vaikka tämä on viimeisenä niin se ei ole vähäinen! Värikkäät kukat ovat iso ilonaihe! Mitähän ensi keväänä nousee esiin?

Kiitos Puutarhahetki-blogin Tiiulle tästä mukavasta Kevään kaipuu-haasteesta! Haasteen tarkoituksena on kerätä postaukseen itselle merkityksellisiä keväisiä kuvia. Kuvien ei ole pakko olla kukista ja puutarhasta, vaan kaikki keväiseksi mieltämäsi käy.

Haasteen säännöt:

- kerro postauksessasi, kuka haasteen aloitti (Tiiu Puutarhahetki-blogista)

- tee postaus sinulle rakkaimpien keväisten kuvien kera

- haasta kolme tai useampi blogiystäväsi mukaan

- käy kirjoittamassa postauksesi www-osoite Puutarhahetki - Suurien unelmien puutarhablogin Kevään kaipuu -postauksen kommenttikenttään.

Voit osallistua haasteeseen myös Instagramissa. Merkitse kuvat silloin #keväänkaipuuhaaste ja @puutarhahetki , jotta löydän ne.

Haastan mukaan seuraavat blogit 

(ilman paineita ja ilman osallistumispakkoa):

Puutarhan Lumo

Navettapiian Puuhamaa

Rikkaruohoelämää

Mukavaa viikonloppua!

Sammalvinkki ja talvi saapui meillekin

Tuli talvi tännekin viimein tällä viikolla ja yksi kiinnostuksen kohteeni hautautui hankeen. Sammalet nimittäin. Mutta jaan kuitenkin teille aiheeseen liittyvän kirjavinkin, tai useammankin.  Ollaan sitten valmiina, kun sammalet tulevat taas esiin!? Kuvissa kauniisti lumeen peittynyt pihapiiri.   

* Sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty tähdellä *

Monessa blogissa oli loppuvuodesta juttua kirjasta Samettinen sammal puutarhassa ja ruukussa. Luin siitä ekana Versoja Vaahteramäeltä blogista (täältä). Hain kirjan lähikirjastosta. Kirja oli inspiroiva ja tein jouluksi muutamia sammaljuttua (parista kuvia täällä). Ajattelin, että voin ehkä tutkailla koko talven pihassa kasvavia sammalia. Joulukuussa ne olivat erittäin hyvinvoivia ja edellisenä talvena meille ei juuri lunta tullut. Tunnistamiseen tarvitaan lajintunnistusopas, sillä tuossa kirjassa on vain muutama laji. 

Suomen laajin sammalopas on Suomen sammalet (mielikuvituksekas nimi!). Se on mukavan tuore, ilmestynyt 2019. Ja mikä parasta, se on nyt tosi hyvässä talvitarjouksessa Adlibriksellä! Tilasin jo omani, ale jatkuu 3.2. asti. Tekijät ovat Sinikka Piippo ja Timo Koponen ja sama kustantamon kuin tuo toinen sammalkirja: Minerva. Sivuja on yli 400. *Linkit kirjan kuvien alla*Suomen sammalet | Samettinen sammal puutarhassa ja ruukussa | Jäkälät ja sammalet Suomen luonnossa |

Kuvassa vielä kolmaskin sammalkirjan, jonka löysin. Se on vanhempi määritysopas, tekijä Jouko Rikkinen. Sitä minulla ei ole. Kerro jos sinulla on, onko hyvä? 

En ehtinyt kunnolla käyttää uutta määritysopastani vielä, mutta ensivaikutelma on, että tykkään! Harmi, että useimmista lajeista on vain yksi kuva. Saisi mieluummin olla kuva sekä mättäästä että ihan lähikuva. Tämä on varmaan ollut tilakysymyskin, lajeja on 411. Osasta on piirroksiakin. Kirja on tarkoitettu tavallisille luonnon tarkkailijoille. Suomessa on ainakin puolet lisää sammalia kuin kirjan lajit. Sammalharrastuksen tueksi kannattaisi ehdottomasti hommata myös luuppi (omani on hautautunut johonkin).

Suomen sammalet kirja on jaettu kasvupaikkojen mukaan. Tekstissä on mainittu samanlaisia lajeja ja niiden numero, joten esim. erilaiset karhunsammalet löytyvät, vaikka ne eivät ole peräkkäin kirjassa. Mukana on paljon myös pihassa, betonilla jne. viihtyviä sammalia.

Nyt ei voi sammalia katsella, kun on niin kylmä ja talvi saapui tällä viikolla tänne lounaisnurkkaankin! Tykkään kyllä sellaisesta pienestä lumikerroksesta parin asteen pakkasella. Mutta tällainen hervoton ryöpsähdys, joka tällä viikolla tuli, aiheuttaa lumitöiden muodossa hammasten kiristelyä. Isoa tietä kiitävät aurat peittävät risteyksemme vähän väliä. Tietysti esimerkiksi etälukiolaisen harvinainen pakollinen aamumeno osui lumiaamuun... Ajotie kuitenkin löytyi ja hienosti tuo selvisi liukkailla teillä tuoreella, kesäkelillä hankitulla ajokortillaan.

Lampi talviasussa. Ympäristö näyttää erämaiselta kun merkit naapurista ovat hautautuneet hankeen

Ikävästi iso kataja ihan talon lähellä repesi lumen painosta. Kun sen viereinen isohko mänty on myös huonokuntoinen, niin tuohon täytyy tehdä iso raivaus ensi kesänä. Onko sinulla tullut myrsky- tai lumivahinkoja?

Katajan kävi huonosti. Taustalla on leikkimökki. 

Perhoangervo (Gillenia trifoliata)

Mietin sitäkin, että ehkä joku osaa vain silitellä kauniita sammalmättäitä miettimättä, mitä lajeja ne ovat. Se on ihan hyvä, mutta itseltäni ei onnistu.  Ja sitten on ehkä niitäkin, joiden mielestä sammalet eivät ollenkaan kuulu puutarhaan. Heidän ainakin kannattaisi perehtyä näihin kirjoihin, jos mieli muuttuisi!

Puutarhavuosi 2020

Sain Rikkaruohoelämää -blogista Puutarhavuosi 2020 haasteen. Kiitos Between! Haaste on lähtöisin Minnalta Hiidenkiven puutarhassa -blogista. Pyörittelin tätä pitkään, kun kelailin viime vuotta, mutta vastailen lyhyesti. Ja kuvia vuodesta tietysti on mukana, osa ennen julkaisemattomia. 

1. Mitä sellaista teit puutarhassa, mitä et ole koskaan ennen kokeillut?
Suunnittelin ja rakensin miehen kanssa pergolan. Se oli todellakin uutta!

2. Pysyitkö viime talvena tekemissäsi puutarhasuunnitelmissa?
a. Tarkasti
b. Ai missä?
c. Suunnilleen kyllä
d. Hmm... *viheltelyä*... "suunnilleen"...

Se pergola toteutui - vihdoin!

Viiva on pergolan paikka! Toukokuun alku. Takana näkyy myös lammelle menevä polku kivikasoina, sitäkin tuli kunnostettua ja istutin ympäristöä. 

Valmis! Pergola päädystä, kuvattu kasvimaan portilta

3.Tuliko puutarhaasi kesän aikana uusia kasveja?
a. Ei
b. Yksi
c. Muutamia
d. Autolastillinen... eikun kaksi... eikun... 

Noh kasvirekka kävi pihassa…  Kaikki olisi mahtunut pienempäänkin autoon, mutta näyttihän se komealta. Tuli pari puuntaimea ja muutama pensas ja joku köynnös. Ja toki omallakin autolla jotakin tuli vuoden mittaan. 

4. Menetitkö kasveja?

No varmasti, mutta en kovin montaa eikä jäänyt ahdistamaan. Yhden erityisemmän orvokin söi metsäetana (löysin pulskan syyllisen) ja saa nähdä nouseeko kasvi enää, epäilen. Eräästä liikkeestä tilasin talvella kasapäin siemeniä siitä innostuneena, että siellä oli sillkitassun siemeniä. Pussissa oli reilusti alle 10 siementä. Yksikään ei kasvanut. Taas sieltä tuli siemenluettelo, en ole avannut. Sattuuhan sitä, mutta ajattelin tällä kertaa tilata jotain muuta, jostain muualta. 

Uusia kasveja: tervaleppä

 
5. Mitä sellaista haluaisit puutarhaasi, mitä et ole vielä(kään) saanut?

Olen kiinnostunut vähän kaikesta ja ottaisin ihan vaikka mitä. Metsäpuutarhaa olisi ihana kehittää, alppiruusuja ja saniaisia… Harvat saniaisyritykseni ovat kuolleet, viime aikoina en ole niitä yrittänyt. Erilaisia pensas- ja köynnösruusuja voisin ottaa. Ja perennoista pidän laajasti.

6. Mikä asia viime puutarhakaudelta tulee aina muistuttamaan sinua kesästä 2020?
a. Sää
b. Kukkaloisto
c. Joku muu. Mikä?

 Toistan itseäni, mutta pergola on niin näkyvä elementti, että se ei unohdu.

7. Mikä oli suurin saavutuksesi puutarhassa viime vuonna?

Ekaa kertaa keväällä kukkivat oikein upeasti monilajiset sipulikukkaistutukset, lähinnä tulppaanit. Se oli ihanaa! Muistan kun muutin tänne ammoin loppusyksystä ja kaivelin maahan isot pussit sipuleja. Suunnilleen mitään ei noussut. Joten osaan tätä arvostaa. Enää en tosin tunge tulppaaneja kovaan saveen... Olen oppinut jotain. 

8. Mikä oli paras ostoksesi/hankintasi?

Tykkään kovasti tervalepän taimesta, joka näyttää viihtyvän lammen rannalla.Se on tosi komea, koska kaverini hankki sen, sillä itse en olisi osannut ostaa niin suurta.  

”Vuorelle” lammen ylle rakensin yksinkertaisen mietiskelypaikan ja olen iloinen, että hankin sinne atsalean. Se ei vielä ollut mitenkään parhaimmillaan, mutta ehkä jatkossa. Niitä voisin ottaa lisääkin.

Perennoista mainitsen kivat eriväriset kärsämöt! Kylvin niitä siemenistä. Niiden pitäisi talvehtia.  

 

Kuvassa mietiskelypaikka näyttää oudon avaralta. Edessä vas. on vihreänä atsalea. Penkin taustan ruskea seinämä isoista pudonneista männyn oksista on uudelleenrakenteluvaiheessa.  Penkillä on Nöpö 

Näköala mietiskelypaikalta lammelle, pergola (vasen nurkka) ja kasvihuone näkyvät myös

9. Tuliko tehtyä virhehankintoja?
a. Ei, on vain erilaisia kokeiluja!
b. Ehkä...
c. Aivan liian monta!
d. Virhe? Mitä? Minullako?! Eeei suinkaan...!

Aiemmin hankitun (”halvalla sain”) Pohjantähti köynnösruusun siirsin pergolaa vasten. Siitä on tullut blogissa sellaista palautetta, ettei ehkä olisi kannattanut vaan parempi olisi ollut laittaa se mahdollisimman syrjään. En sitäkään pidä virhehankintana, mutta paikka ei ehkä ole se paras.

Jos pergolaan hankittu sinisade heittää henkensä nyt talvella niin sitten se ei ollut kovin hyvä hankinta!  Mutta otin tietoisen riskin. 

10. Mikä kasvi yllätti sinut positiivisesti?

Pergolaan istutettu uusi Zilga sai heti kypsäksi pienen tertun rypäleitä. Se oli mukavaa, etenkin kun mokailin istutusvaiheessa (kirjoitin siitä heinäkuussa).

Japaninvaahtera, jonka hankin syksyllä 2019 alesta, voi hyvin ja on nätti. Kuvat kevät ja syksy 2020:

11. Mikä kasvi oli suurin pettymyksesi?

Pergolan luokse istuttamani kesäkukat olivat pettymys, kun ne lähtivät niin hitaasti kasvuun. Odotin kukkaräjähdystä. Loppukesällä alue oli jo kiva. Postauksen ekan kuvan unikot ovat elokuulta.

12. Mihin käytit suurimman osan puutarhabudjetistasi?
a. Kasveihin
b. Kiviin / Kiveyksiin
c. Pihan rakenteisiin, perustuksiin, toimintoihin...
d. Puutarhamatkailuun

Pergolaan meni lautaa, kiinnikkeitä, ostettiin penkin jalat ja keinu. Toiseen päähän pihaa portaiden luo hankittiin uusi valaisin, joka ei olekaan ehkä vielä näkynyt blogissa. Palataan sinne päähän pihaa toiste.  

Kaikenvärisiä kärsämöitä pergolan luona elokuussa

Pergolan luona alkoi (vihdoin) elokuussa kukkia

13. Mitä opit?

Se ei ole uusi tieto, että en arvosta kasveja, jotka vaativat jatkuvaa palvelua, kuten kastelua. Ehkäpä opin, että tämän takia laajat kesäkukkaistutukset eivät todellakaan ole minun juttuni. Toki kastelin myös puun taimia ahkerasti ja aion silti jatkossakin hankkia puita. Puusta on pitkään iloa ja sitä tarvitsee kastella kuitenkin vain lähinnä ekana vuonna.  

14. Odotatko tulevaa/alkanutta kasvukautta...
a. Suurin suunnitelmin?
b. Kunnianhimoisin odotuksin?
c. Kauhunsekaisin tuntein?
d. Into pinkeänä ja sormet syyhyten?

Suuria suunnitelmia ei vielä ole. Kunnianhimosta yritän pysyä kaukana. Kauhua ei sentään. Sormet tekee mielellään vielä muita asioita, mutta puutarha-aiheista lukeminen nostaa intoa.  

Haasteen säännöt:
1. Kerro, keneltä sait haasteen.
2. Kerro haasteen aloittaja (Minna Hiidenkiven puutarhassa -blogista).
3. Haasta muutama blogiystäväsi mukaan.
4. Käy laittamassa haasteen aloituspostaukseen kommentti, niin postauksesi lisätään haasteeseen osallistuneiden listalle.

Huh, tämä meni yöhön. En jaksa ainakaan nyt heti miettiä haastettavaa. Laitan tämän ilmestymään aamulla. Mielellään saat tarttua, jos haluat tulla haastetuksi! 

EDIT Haastan Annelin Pihakuiskaajan matkassa blogista!