lauantai 10. lokakuuta 2020

Syksyä kuunnellen 10102020

Olen täällä taas! Pienen tauon jälkeen blogin on taas tarkoitus päivittyä säännöllisesti. Tänään katsellaan, miltä syksyinen puutarhani näyttää pyöreän päivämäärän päivänä 10.10.2020. Tällä päivämäärällä on sekä Aleksin Kiven päivä että Maailman mielenterveyspäivä. Molemmat tärkeitä päiviä, mutta itselleni mielenterveyspäivän teema on tällä kertaa ajankohtaisempi, joten käsitellään sitä puutarhakierroksen ohessa. Mukana myös tekemistä odottavat syystyöt puutarhassa.

Lokakuun vieriessä eteenpäin syksy on vahvasti läsnä. Sää on kuitenkin ollut lämmin eikä yöpakkasia ole ollut, joten kukinta jatkuu. Itse olen viime ajat ollut paljon poissa kotoa töiden takia, joten monet syyspuuhat ovat edelleen vaiheessa. Tarkoitus on ainakin kerätä vielä siemeniä talteen ja kaikenlaista siistimistä voisi tietysti tehdä, mutta eihän se pakollista ole. 
Siemenkodat odottavat kerääjää


Talitintit ja mustarastaat pyörivät pihapiirissä ja odottelevat ruokintakauden alkua. Valokuviin ne eivät halunneet vaan tirskuttivat puiden latvoissa, kun yritin liittyä niiden seuraan. Oravalla oli kaverinsa kanssa sellainen vauhti, että se ehti vain puoliksi pysähtyä kuvaan. Hanhet ylittivät puutarhan rauhallisin siiveniskuin. 

Mielenterveyspäivän teemana on tänä vuonna kuunteleminen. Hyvinvointiimme vaikuttaa merkittävästi se, miten tulemme kohdatuiksi, Minulle tämä on hyvin ajankohtainen asia.

Olen viime päivinä kärsinyt vanhan terveysongelman paluusta ja ollut sen takia hankalissa tilanteissa. Se että toinen kuulee, vastaa ja keskustelee ihan arkisista asioista vaikka puhelimessa, on kannatellut joidenkin vaikeiden hetkien yli. En nyt jaksa avata sen enempää, mutta kyse on siis fyysisestä vaivasta, mutta huomaan, miten mielenterveys silti vahvasti kietoutuu asiaan. Oman perheen tuki on tosi tärkeä. 

Mielenterveyspäivä kannustaa meitä näyttämään ”vihreää valoa” kuuntelemiselle ja kannustaa jokaista aitoihin läsnäoleviin kohtaamisiin. – Ketä sinä voisit kuunnella?


Valkoinen salkoruusu

Kaunopunahatut ovat vanhat tutut (ylempi kuva), mutta puutarhaan oli avautunut vielä uusi kukkija! Punaisten salkoruusujen lisäksi siellä on nyt valkoinen. Menipä sillä myöhään, mutta vielä ehtii! Hortensiat totta kai kukkivat edelleen (seuraavisssa kuvissa).

Oven edustan "nurmi" on  aina muistuttanut enemmän metsän pohjaa kuin nurmikkoa. Se on hyvä, koska se ei vaadi paljon hoitoa. Syksyisin sinne kohoaa monenlaisia sieniä, yleensä matoisia jo maasta noustessaan. Olin tänään kuvauskierroksella iloisesti yllättynyt, kun siellä oli komea tatti, joka oli ihan syömäkelpoisessa kunnossa. Ilmeisesti laji oli uusi myös paikalliselle toukkakannalle, kun olivat jättäneet sen rauhaan.
Haperojengi

Tatti, jonka nappasin talteen kuvan oton jälkeen

Iloisimpia värejä puutarhassa edustavat tällä hetkellä pensasmustikka ja tuoksuherneet. Pensasmustikalla on upean punainen syysväri ja tuoksuherneet taas kukkivat edelleen. Kuvassa pensasmustikan takana häämöttää pieni japaninvaahtera, joka on yhä melko vihreä. Tärkein ja kiireellisin tekemätön syystyö on pensasmustikan ja muiden jänisten herkkujen suojaaminen ennen kuin hampaat iskeytyvät niihin! 

 

Terassilla kukkii muutakin kuin tuoksuherneet. Keijunmekko amppelissa sekä kelloköynnös ja jalokärhö Jackmannii säleikössä.


Projekteista merkittävin on tällä hetkellä muuripenkin uudistus. Sen parissa ahertaa mun mies. Muuri on ollut kauan paikoillaan ja kallistunut. Havut ovat kasvaneet valtavasti ja niiden juuristo on varmasti osasyyllinen ongelmaan. Muuria siirretään ja multatila kasvaa reippaasti. Sain juuri pari puskaa purppurapunalatvaa. Se on niin suurikokoinen perenna, että se varmasti pärjää hyvin noiden sivulle törröttävien katajien kaverina eikä jää kakkoseksi. Eli kuvassa vasempaan reunaan tulossa purppurapunalatvat. Sieltä on muuri tällä hetkellä poistettu ja tuossa pinossa väliaikaisesti. 



Nöpö on tyytyväinen, että sää on vaihteeksi vähän parempi eikä tuuli meinaa viedä viiksikarvoja. Vasemmalla aivan vaaleaksi lehdiltään muuttunut köynnöshortensia ja takana pieni purppurapihta. Tähän lähistölle pitäisi istuttaa tulppaanin sipulit maahan, siinä vielä yksi tärkeä rästissä oleva syystyö. (Tärkeä vain siksi, että ne sipulit on jo ostettu.) Mukavaa viikonloppua!


14 kommenttia:

  1. Kiva kuulla sinusta, vaikka ymmärrettävästi välillä tulee taukoja syystä tai toisesta. Varmasti ehdit vielä tehdä ne muutamat tärkeimmät syystyöt, muu voi odottaa kevättä. Oi, miten hauska kuva oravasta!
    Kirjoitit erittäin osuvasti tärkeästä asiasta. Ihan kuka tahansa voi kipuilla mielenterveyden kanssa elämän muutosten, sairauden tai ihmissuhdeongelmien kourissa. Silloin on niin tärkeää, että on luotettava kuuntelija; ajatukset jäsentyvät omassa mielessä ja voi purkaa ahdistustaan. Välillä on tärkeintä läsnäolo ja vierellä kulkeminen, vaikkei itse asiasta puhuttaisikaan.
    Tsemppiä sinulle ja voimia syksyyn!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Oravakuvasta tuli minustakin tosi kiva. Tänäänkin on ollut niin hieno syyspäivä että ei voi valittaa syksyn synkkyyttä ainakaan!

      Poista
  2. Tuskailemme usein tekemättömiä töitä enemmän kuin on tarpeenkaan. Kun niihin vihdoin tarttuu, huomaa hommien etenevän nopeasti ja valmista tulevan lyhyessäkin ajassa.

    Kiva, että nostit mielenterveysteeman esille. Valitettavasti siihen liittyy edelleen valtavasti ennakkoluuloja ja syyllistämistä. Moni kuvittelee, että vain muut sairastuvat mieleltään. Ei koskaan minä itse. Korona näyttää mutkistavan myös mielenterveysongelmia ja niiden hoitamista. Toivotaan, ettei siitä synny "hoitovelkaa", jota joudutaan purkamaan vuosikausia ja silloinkin inhimmillisesti turhan kalliilla hinnalla.

    Kuunteleminen on tärkeä asia ihan kaikessa, mutta erityisesti mielenterveyden horjuessa. Yksikin kuunteleva läheinen voi pelastaa niin päivän kuin kokonaisen elämän. Toivottavasti sinulla on kuunteleva läheinen. Hienoa, että saat perheeltäsi tukea. Perheenjäsenen sairastaminen kuormittaa koko perhettä.

    Olen läpikäynyt vakavan masennuksen ja toipunut siitä. Uskon vahvasti saman kokeneiden vertaistukeen ja uskon, että kenen tahansa empaattisen ihmisen kuunteleva rooli auttaa.

    Kiva, että laitoit kuvan Nöpöstä. Katsoin muutama päivä sitten Katukatti Bob -leffan, joka kirvoitti naurun lisäksi haikeat kyyneleet. Ja herätti oman Juuso-kissan ikävän.

    Toivon sydämestäni, että tervehdyt ja että joku ihminen pysähtyy sinua kuuntelemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sanoistasi! Hienoa että olet toipunut, se vei varmasti pitkään. Vertaistuki on tosi tärkeää myös. Katukatti Bob on ihana hahmo, olen lukenut kaikki kirjat. Pitääkin tarkistaa onko leffat vielä näkemättä.

      Poista
  3. Tärkeä postaus! Kun fyysinen terveys rakoilee, ei riitä, että joudut luopumaan monista itsellesi tärkeistä asioista, vaan lisänä alkaa mieli synkistyä ja elämän piiri sekä tekemisen vaihtoehdot kaventua. Itse olen kokenut tämän kahdesti pitkään jatkuneen terveyshassteen edessä. Sitä on toisen vaikea ymmärtää, jos ei ole sellaisesta kokemusta. Kuuntelijan rooli on tärkeä. Paranemista ja tsemppiä sinulle, kameran kuvat kertovat monesta positiivisesta asiasta, joita ympärilläsi edelleen on. Ja puutarha kyllä uskollisesti odottaa, että puutarhurilla on taas voimia puuhata siellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Elämänpiirin kaventuminen on usein väistämätöntä terveysongelmien kohdalla. Usein ulospäin ei näy paljoakaan, joten ei ihme, että ymmärrystä ei aina oikein tule.

      Poista
  4. Kun fyysinen terveys rakoilee se useimmiten alkaa vaikuttaa myös henkisellä puolella. Onneksi sinulla on oma perheesi tukena ja puutarha on varmaan myös yksi voimaannuttava asia.
    Pikaista paranemista ja lokakuun jatkoa sinulle. 😊🍁🌿🍂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Tänäänkin on ollut luonto niin kaunis, kun aurinko on paistanut ja värit hehkuneet.

      Poista
  5. Kivat kuvat syksyisestä puutarhasta! Ihanan värinen tuo tummanpinkki tuoksuherne. Toisen kuunteleminen ja myös kuulluksi tuleminen on todella tärkeää jo ihan normaaliarjessakin, saati sitten silloin kun on terveysongelmia. Ei tarvitse kovin kummoinen elämää rajoittava vaiva olla, kun se alkaa heijastua mielenterveyteen ja silloin juuri kuulluksi tuleminen auttaa hyvin paljon. Pikaista paranemista ja mukavaa alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
  6. Syksy on ollu mitä mainioon, lämmön ja ruskan suhtehen ainaki. Puutarhas jää aina jotaki tekemätä, mutta useemmin ne voi vaivatta siirtää kevääsehen. No, verkko ja sipulihommia ei oikee voi siirtää.
    Miälenterveysongelmia voi olla muiren vaikia tajuta, nehän eivät tosiaan päällepäi näy. Silloon läheesten tuki on torella tärkiää ja varsinki nykyyses pandemiatilantehes, ku kaikki asiat o muutenki nii sekaasin. Tsemppiä!
    Hoksasikki jo haasteen. Son vapaaehtoosta, iliman paineeta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, haaste vaikutti oikein kivalta ja tartun siihen toivottavasti pian!

      Poista
  7. Ihania värejä olet saanut puutarhaasi. Minunkin oli ihan pakko keräillä ja kuivata lehtiä kun olivat kauniin punasia yms. Kuunteleminen on todella tärkeää! Tämän olen oppinut työni kautta....;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en olekaan tänä syksynä kerännyt lehtiä. Hmmm, joku kranssi/asetelma/nippu olisikin mukava...

      Poista

Pienikin kommentti ilahduttaa ja on tärkeä! Kiitos!

Lisää lukemista:

Lasiterassi - uusi lempipaikka

Vuodenvaihteen kunniaksi blogipostaus! Aiheena on tämän vuoden uusi lempipaikkani, lasiterassi. Se valmistui vuosi sitten, joten tämä oli en...