sunnuntai 22. maaliskuuta 2020

Kaunis k...kevät



Kevät etenee omassa puutarhassa tällä hetkellä tus-kas-tut-ta-van hitaasti, kun öisin on pakkasta ja päivälämpötilakin nousee vaivoin plussalle. Nuput jököttävät samassa asennossa päivästä toiseen. En kyllä valita, lunta ei kuitenkaan ole (kuten ei koko talvena lyhyin poikkeuksin). Kaunista on silti ja muutenkaan en valita mistään niin kauan kuin koronatilanne ympärilläni pysyy aisoissa. 

Vanha ruukku on haudattu puoliksi maahan ja sieltä nousee tulppaaneja




Vas. keijunkukka & krookus, iso kuva syreeni, oik. imikän suurin nuppu

Sisällä olen tehnyt lisää kylvöjä ja tilannut vielä siemeniäkin, kun ei tänä keväänä pääse puutarhamessuille. Olen laittanut monenlaista, tulokset jää sitten nähtäväksi. En ole varsinainen esikasvatusguru, mutta aina sitä joku onnistuu. Eilen laitoin ainakin samettikukkia: kääpiöversio Lemon Gem sekä ryhmäsammari Alumia Vanilla Cream. Täällä etelässä ne olisi mahdollista kylvää myöhemmin suoraan avomaallekin. 

Viime vuonna kelloköynnökset olivat se ilahduttavin kokeilu ja ne pääsivät jatkoon ja kasvavat taas hyvin. Lapoin tänään isoihin ruukkuihin ulkona puutarhamultaa. Aiheutan sitten vähemmän sotkua sisällä. Aion siirtää kelloköynnökset pian, useamman samaan ruukkuun. Ne ovat jo niin isoja, että voin laittaa ruukut lattialle ja saan pöydälle tilaa... Voin vaikka tehdä näihin muoviruukkuihin isommat reiät sivuihin ja pohjaan ja istuttaa taimet lopullisiin paikkoihin ruukkuineen päivineen, jos siirtely tuntuu hankalalta. 

Vas. kelloköynnöksiä, keskellä keijunmekkoja, oikealla mm. jättiverbenaa (edelleen hyvin pientä)

Kotoiluun on runsaasti aikaa. Lapsia ei tarvitse kuskata mihinkään. Soittotunnit vielä pyörivät, mutta etänä. Koulunsa nuo teini-ikäiset onneksi osaavat hoitaa etänäkin varsin omatoimisesti. Itse aion tänään ja huomenna katsoa Raision keskiaikaviikon luentoja Raision seurakunnan Youtube-kanavalta. Muut hommat hoituvat toistaiseksi netissä ja yritän olla miettimättä, miten jatkossa menee, kun vielä ei voi tietää.  

Todellista silmin nähtävää kevään etenemistä kävin katsomassa eilen. Ajeltiin Mietoistenlahdelle, joka on Luontoon.fi sivujen mukaan yksi Suomen arvokkaimmista lintuvesistä. Siellä oli vilskettä! Ja nyt onneksi puhun linnuista enkä ihmisistä. Olin varautunut siihen, että emme mene lintutorneihin, jos siellä on ruuhkaa, mutta eipä siellä ketään näkynyt. Kallioilla sentään oli muutama ulkoilija. Äsken luin nettisivuilta, että toinen lintutorni olisi käyttökiellossa, mutta siellä oltiin ja näytti, että se oli juuri korjattu. 


Mietoistenlahti. Takimmaiset pisteet kurkia, edessä  enimmäkseen lokkeja

Mielestäni suurin osa on merihanhia. Kuvattu luontopolun pysäköintipaikalta
Jo matkan varrella pelloille olivat levittäytyneet töyhtöhyypät. Ne ovat mainion näköisiä loikkiessaan ilmaan pitkät siivet viipottaen. Unohtui paha maailma hetkeksi taakse viimeistään, kun kiikaroi veden yli taustalla ruokailevia kurkia, levottomana parvena vedessä ja ilmassa touhuavia lokkeja, isokoskeloita, telkkiä sekä rauhallisia joutsenia. Merikotka patsasteli hyvin arvokkaana ruovikkosaarella, epäiltiin jo sen olevan muovia, mutta sitten se lensi muutaman metrin.

Pieni irtiotto kotoa teki hyvää. Korona-asiat vähän ahdistavat. Onneksi on kevät, joka tuo uskoa tulevaan. Jos tämä olisi alkanut marraskuussa niin olisi kyllä vähän liikaa. Tämä kevät varmasti muistetaan pitkään, ehkä käännekohtana. Joka sukupolvella on omat pelkonsa. Tuli mieleen kaunis ja synkkä biisi, joka oli minulle tärkeä kauan sitten:

Veljestä kuulin viimeksi kun tuli kirje vierailta mailta
Kertoi voivansa hyvin, mutta sanoi että tilanne näyttää täällä myös pirun pahalta

Sir Elwoodin hiljaiset värit: Viimeisellä rannalla


Silakkari, Mietoistenlahti

Takaisin kotipihaan: Sinivuokko (Hepatica nobilis)


Ihanat krookukset kukkivat. 

Esimerkiksi telkkaria katsoessa tulee välillä mieleen, että huh, miten tuolla tavalla halaavat kadulla. Mutta kyse ei ole suorista lähetyksistä. Noudatetaan ohjeita että päästäisiin yli tästä tilanteesta mahdollisimman vähin vaurioin. Nöpö näyttää mallia, se asettui mukavasti tarkkailemaan takapihan mustarastaita, mutta näytti uni vievän voiton.

Edellisen postauksen puukiipijän pönttö on nyt puussa.
 Hyvää uutta viikkoa kaikesta huolimatta!

16 kommenttia:

  1. Hyvää viikkoa sinullekin kaikesta huolimatta! Minä tein saman ratkaisun kelloköynnösten kanssa eli siirrän myöhemmin kelloköynnökset tuossa isossa muoviruukussa painavampaan ulkoruukkuun. Ulkoilu ja lenkkeily luonnossa tekee hyvää, täällä maalla tulee harvoin edes ketään vastaan.
    Kauniita kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kiva että kelloköynnössuunnitelmani saa tukea! Ehtii tässä sitten vielä moneen kertaan miettiä, mitä mihinkin ulkoruukkuun laittaa. Nyt on kyllä onni asua maalla ja omistaa oma puutarha.

      Poista
  2. Hienot kuvat ja siellähän kasvaa jo vaikka mitä:) Itse ihastuin kelloköynnökseen viime kesänä. On tämä Corona tilanne vaan kamala koko maailmassa, sitä kun niin toivoisi että ihmiset saisivat vain olla terveinä! Mukavaa sunnuntai-iltaa♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän täällä monenlaista kasvaa :) Kelloköynnös on kyllä ihana <3 Toivotaan että koronaan saataisiin mahdollisimman pian joku roti ja rokote.

      Poista
  3. Oi, Mietoistenlahti on mainio paikka! En ole vähään aikaan käynyt siellä - viime käynnilläni toinen torni oli yhä poissa käytöstä. Tänä vuonna kurjet, kuten myös hanhet, ovat tosi varhaisessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen että torni oli ihan juuri saatu korjattua, siellä näytti olevan vielä jotain pientä siistimistä.

      Poista
  4. Keväthän on siälä jo pitkällä, kukkiaki. Mullei sinivuakoosta näy viälä yhtää nuppua. Josko ens viikko tois muutosta puutarhahan. Lämpenöö ainaki jonkinverran. Koronalla voi olla hyviäki vaikutuksia, vaikka taitaa seuraukset olla monelle kuitenki aika katastrofaaliset. Meirän elämähän sillei oo ollu toistaaseksi paliokaa vaikutusta. Täs tapaukses on onni, että tyät o pihan toisella pualella, eikä kaupas oo muutenkaa joka päivä hypätty. Eihän sitä tiärä, mistä sen viruksen saa, vaikka olis kuinka varovaane. E-P:n ensimmääne korona ku löytyy kymmenen kilometrin päästä ja toine viirenkilometrin päästä toisesta suunnasta. Piiritys o jo alakanu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teilläpä tosiaan on sitten koronapiiritystä. Varovainen kannattaa olla, mutta eipä sitä kukaan niin omavarainen pysty olemaan, etteikö jostain voi tulla. Sään lämpenemistä odotan kyllä ilolla! Sitten varmaan kukkii meillä jo joka puolella!

      Poista
  5. Onkin ihanaa, että näinä erikoisina aikoina saadaan kuitenkin nauttia auringon paisteesta, eikö? Kun kaikki noudattavaisivat ohjeita, niin eiköhän tämäkin omituinen ajanjakso ole ohitettu jossain vaiheessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, kyllä kelpaa kuopsuttaa omassa pihassa kaukana kaikesta, kun vaan sää pysyisi plussalla.

      Poista
  6. Ihanat nuo krookusmättäät! <3 Ja Nöpö!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, nuo krookusmättäät on ollut pari vuotta, on kyllä kaunis <3 Nöpö oli harvinaisen suostuvainen kuvattavaksi!

      Poista
  7. Kauniit, keväiset kuvat! Meillä saa vielä odotella tovin krookusten kukkimmista. Jättiverbenasi näyttävät samankokoisilta kuin minun keijunmekkoni. Siitäpä ne kevään mittaan kasvavat. Meillä ei vielä ole muuttolintuja näkynyt, mutta ehkäpä niitä pian tulee, kun saatiin taas lämmintä säätä. Aurinkoisia kevätpäiviä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki muut krookukseni ovat vielä nupulla paitsi nuo vaaleat. Nuput on kuitenkin niin komeita, että kieli pitkänä odotan aukeamista. Ja kärsivällisyyttä toden totta tarvitaan noiden kylvösten kasvua odotellessa myös.

      Poista
  8. Ihania kuvia pidin erikoisesti pitkospuu kuvasta. Kevät etenee omaa tahtia maailman menosta huolimatta. Iloitaan auringosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi kevät ei välitä mitään ihmisten murheista!

      Poista

Pienikin kommentti ilahduttaa ja on tärkeä! Kritiikki kelpaa myös! Kiitos!

Lisää lukemista:

Huonekasvikuulumisia

Auringonsäteet alkavat vähitellen löytää tiensä viherhuoneeseen. Katsotaanpa miten kasvit ovat selviytyneet talvesta. Viherhuoneen lämpötil...