perjantai 4. lokakuuta 2019

Kuun vaihteen yllätyskukkija

Syyskuun loppu tarjosi yllättävän kukkijan, värisointuvia leppiksiä, ilmaisia supermarjoja, istutushommia ja ruskaa. Arjen kiireet ovat imaisseet mukanaan, mutta nyt pientä päivitystä!









Kesällä 2018 minulla kukkivat ensimmäistä kertaa pioniunikot. Aiemmin minulla ei ole ollut isompaa määrää minkäänlaisia unikoita, joten niiden tavat ovat minulle vieraita. Ajattelin, että niitä ilmestyy varmasti jatkossakin, kun siemenkotia oli kerran valtavia määriä. Nämä kuvat ovat heinäkuulta 2018:


Mutta kuinkas kävikään?

Saapui kesä 2019, eikä unikon unikkoa näkynyt missään.
Ei mitään.
Kunnes syksyn tullen maasta alkoi nousta tutun näköisiä lehtiä. Ja toden totta, syyskuun lopulla näkyi jo nuppuja! Ilmat kävivät niin kylmiksi, että pelkäsin tämän tarinan päättyvän siihen. Paleltuneita onnettomat? 
Mutta ei sentään, kas tässä:
Pioniunikko 28.9.2019
Minulla on näitä edelleen pari maljakossa keittiön ikkunalla. Syysversiot tuntuvat kestävän maljakossa paremmin kuin kesäiset. Ja miten onnellisia kaikki kukkakärpäset olivatkaan pihalla tässä pörrätessään!

Onkohan nyt niin, että unikot pitäisi kylvää keväällä eikä syksyllä. Onko talvi siemenille liikaa? Vai onko muita selityksiä?

Tähän kuvaan sain osumaan neljä leppistä!

Aronioita & leppiksiä 

Piristystä ovat tuoneet myös leppäkertut, joita on ollut tänä syksynä tosi paljon. Menin poimimaan lisää marja-aronioita. Kävi kuten aiemminkin syksyllä: Marjojen joukossa lymyili leppäkerttuja. Vaikka palautin niitä takaisin puskaan heti, päätyi niitä keittiöön melkoinen joukko. Kiikutin niitä takaisin pensaaseen ja koitin ottaa kuvia. Melkoista vipellystä oli tarjolla.
Aronialla on kaunis, leppäkerttusointuva ruska-asu!

Olen nyt ahkerasti syönyt aronioita pakkasesta. Ne eivät ole kovin hyvän makuisia. Olen lukenut, että pakastaminen parantaa niiden makua. Minusta ennemminkin jäisenä syöminen on hyvä tapa. Silloin ne eivät maistu juuri miltään. Sen sijaan ne ovat täyteen ladattu antioksidanteilla, vitamiineilla ja hivenaineilla. Kannattaa siis upottaa niitä esim. jugurttiin! Ja istuttaa pari helppohoitoista pensasta pihaan!

Lokakuu saapui, märkiä helmojaan pimeydessä heilutellen, vesipisaroita katuvaloissa sirotellen. Halla vei daaliat ja pavut ensimmäisenä. Se oli kyllä jo syyskuun puolella. Ja luntakin on ensimmäiset hippuset nähty, mutta meillä ne katosivat jo ennen maahan ehtimistään.
Lakastunut daalia

Kylmän purema kelloköynnös

Palaan istutushommiin ja ihanaan ruskaan toiste! Mukavaa viikonloppua!

17 kommenttia:

  1. Meillä mietittiin noita aronioita pensasaidaksi. Valittiin isotuomipihlaja. Onneksi, voisin sanoa nyt. Kun katselee noita aroniapensaita naapurustoissa eivät ole kovin kivoja: oksat roikkuvat maassa marjojen painosta ja putoavat marjat pitävät ympäristön epäsiistinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aronian oksat todella roikkuvat marjojen painosta! Eikä niitä kannata sijoittaa oleskelualueen viereen. Isotuomipihlaja sitten taas on turhan innokkaasti leviävä vieraslaji, jota ei kannata istuttaa esim harjun tai suojelualueen lähelle. Eli molemmissa puolensa :)

      Poista
  2. Onpa nuo unikot myöhässä. Olen kyllä laittanut sekä syksyllä että keväällä. Oisko niin, että nuo kerrotut ovat arempia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla että sinulla on syyskylvökin onnistunut. Kerrottu voi olla arempi.

      Poista
  3. Unikoita voi kylvää valmiiksi jo syksyllä ja ne nousevat kyllä yleensä kevätkylvöä aikaisemmin. Olisiko kesän kuivuus siirtänyt itämistä myöhempään?

    VastaaPoista
  4. Hyvä, että unikko päätti kukkia myöhäisestä ajankohdasta huolimatta.
    Olen kylvänyt unikoita sekä syksyllä että keväällä. Kumpikin on onnistunut tai epäonnistunut, vuodesta riippuen. Lila, kerrottukukkainen pioniunikko on siementänyt pitkin puutarhaa. Vuosi sitten se ei juuri kukkinut. Tänä kesänä aivan hurjasti ja monessa paikassa.
    Meillä aronioita jäi paljon pensaisiin, kun ei vaan enää mihinkään mahtunut. Olen syönyt niitä ohi kulkiessani. Minusta maku on parantunut syksyn myötä ja tullut ehkä makeammaksikin. Tai sitten olen makuun niin tottunut. Juuri tänään luin Iltalehdestä aronian erinomaisuudesta. Tuli hyvä mieli siitä, että aroniasatoa tuli korjattua yllin kyllin talven varalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän sitä sanotaan, että yöpakkaset ja pakastaminen parantavat makua. Tottuminenkin varmasti auttaa! On kyllä ollut kiva huomata, että tämähän on ihan supermarja!

      Poista
  5. Onpa teillä leppiksiä! Lymyävätköhän meidänkin kaikki leppäkertut naapurien aronia-aidoissa? Minulla on ollut parina kesänä pioniunikoita, mutta eivät ole itsekseen kylväytyneet mihinkään, vaikka mahdollisuus olisi ollut. Veikaan samaa kuin Between, että kevään ja kesän kuivuus hidasti itämistä. Kiva, että ehti kuitenkin kukkimaan :) Mukavaa lauantai-iltaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinne vaan aronioita ravistamaan, jos haluat tavata leppiksiä :) Levittelin syksyllä pioniunikoiden siemenkotia ympäriinsä, mutta eipä sitten niin helppoa ollutkaan niiden kylvö! Tai tosiaan ehkä olisi tarvittu enemmän paapomista eli ainakin kastelua.

      Poista
  6. I loved the photos with the ladybugs.
    Greetings
    Maria

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thank you Maria! I had really fun taking the photos :)

      Poista
  7. Unikoista minulla ei ole kokemusta mutta kaunis on. Marja- aroniaa on minulla litran pussi pakkasessa. Pitää laittaa niitä johonkin rahkan tai viilin sekaan kuten sanoit. Anopilla on sellainen pensas.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unikot ovat ihania, toivottavasti ensi kesänä saisin niitä jo hieman aiemmin kesällä... Kiva kun sait aroniaa, kun ovat niin terveellisiä!

      Poista
  8. Mahtavan näköinen unikko!
    Itse olen keitellyt aronia-omena mehua.
    Muuttuvatko pakastimessa makeammiksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aroniasta ja omenasta tulee hyvää mehua. Itselläni oli vaan jo tosi paljon herukkamehua... Vähän aroniat makeutuvat pakastimessa, mutta mielestäni ero ei ole kovin suuri, ei niistä herkkua tule :)

      Poista

Pienikin kommentti ilahduttaa ja on tärkeä! Kritiikki kelpaa myös! Kiitos!

Lisää lukemista:

Keukenhof - aikuisten huvipuisto?!

Olen viettänyt pääsiäisen Alankomaissa äiti-tytär reissulla. Minun eli äidin ykköskohde oli Keukenhof eli tulppaani-ihmemaa. Ja olihan se nä...