torstai 18. maaliskuuta 2021

Kemikaalit ympärillämme

Eurooppalaisilla pelloilla käytettävät kasvinsuojeluaineet tuntuvat kotitarveviljelijästä kaukaiselta asialta. Mutta niin vain ne vaikuttavat esimerkiksi tomaatin taimia kasvattavan viljelyyn. Ja huonolla tavalla, pahimmillaan taimet ovat kuolleet. Ja vaikuttavat varmasti moneen muuhunkin asiaan. Tiedämme näistä asioista ihan liian vähän.

Kaikki vaikuttaa kaikkeen, sanotaan. Esimerkiksi sokerijuurikasviljelyssä käytetään klopyralidia sisältäviä kemikaaleja rikkakasvien torjuntaan. Sokerijuurikasteollisuuden sivutuotteena syntyy vinassia, josta valmistetaan lannoitetta. Tästä tehdään sitä nestemäistä paksua ruskeaa lannoitetta, jota myydään usein luomulannoitteena. Se on oikein hyvää ja typpipitoista. Harmi vaan että tomaatin taimet voivat kuolla siihen, koska tuotteessa voi olla jäämiä klopyralidista.

Näitä lannoitteita on paljon vedetty markkinoilta, mutta ne eivät riko mitään säädöksiä ja raja-arvoja, joten tuotteita on myös myynnissä. Lannoitteista ei tarvitse mitata kasvinsuojeluainepitoisuuksia! Kukaan ei siis edes tiedä, mitä kaikkea niissä on. Kannattaa katsoa mitä pienille tomaateille antaa. Tomaatit ovat siis erityisen herkkiä tälle, samoin esimerkiksi sen sukulaiset paprika, chili, peruna ja munakoiso.  


Pahinta tässä on, että kyse ei varmasti ole mistään yksittäistapauksesta. Haitallisia aineita käytetään lukemattomia, torjunta-aineina, ravinnossa ja kosmetiikassa, muoveissa jne.  ja niistä tiedetään ihan liian vähän. Aminopyralidin kanssa on tapahtunut vastaavia puutarhakasvien kuolemia, kun se on levinnyt esim. kompostoidun lannan mukana ja muita on varmasti jonossa. Esimerkiksi biojätteestä valmistetun mullan sisältämistä jäämistä on myös ollut keskustelua.  

Jos seuraat Chilitunari blogia tai tomaatin viljelyyn keskittyneitä ryhmiä, olet varmasti jo kuullut tästä tomaattiongelmasta. Itse en seuraa, joten olen vain toisella korvalla kuullut sivuhuomioita. Tänään luin Turun Sanomista pitkän artikkelin aiheesta ja alkoi harmittaa tämä asia. Minullakin on ollut sokerijuurikkaasta tehtyä nestemäistä lannoitetta ja muistan joidenkin tomaatin lehtien käpertyneen. Onneksi olen sen verran laiska lannoittaja, etten ole saanut kuitenkaan taimiani suuremmissa määrin kuolemaan. 



Vinassi on edelleen periaatteessa hyvä lannoite. Jos sitä haluaa edelleen käyttää etenkin tomaateille ja sen sukulaisille, niin kannattaa aloittaa varovasti ja katsoa, ettei käy huonosti eli etteivät lehdet käperry. Mistään ei voi tietää, onko mukana haitallisia jäämiä, jollei valmistaja niitä ilmoita. Itse en enää osta tämän tyyppisiä, jollei löydy tieto, että jäämät on tutkittu. Täytyy selvitellä asiaa. Itselläni on tällä hetkellä pieni purkki kanankakkarakeita, josta laitan varastolannoitetta sitten kun koulin taimet.   

Tähän loppuun vielä pari asiaa, mitä kemikaalien suhteen voi tehdä: Voi suosia luomutuotettuja elintarvikkeita tai itse kasvatettuja. Multaa voi tehdä itse omassa kompostissa. Muutenkin kannattaa olla kiinnostunut  ja katsoa, mitä ainesosia tuotteet sisältävät. Esimerkiksi kosmetiikassa voi valita vaikka sen, jonka valmistusaineet ovat sellaisia, että ne ymmärtää.

Turun Sanoman artikkeli on maksumuurin takana, mutta löytyy täällä.  Maksamattakin näkee kuvan käpristyneestä tomaatista. Lehdet voivat käpertyä muistakin syistä, mutta jos syy on klopyralidi, lehdet eivät toivu. 

Postauksen kuvat ovat edellisten vuosien taimista ja sadosta, pääosin vuodelta 2019. 

15 kommenttia:

  1. Kaikenlaisia kemikaaleja tungetaan ihan joka paikkaan. Syötävää itselleen kasvattaessa ajattelee saavansa puhdasta, mutta lannoittamalla sitten tuhoaa senkin ajatuksen. Olen tehnyt lannoitetta nokkosista ja rohtoraunioyrtistä. Ehkä niistäkin irtoaa jotain haitallista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä minäkin mietin, että pitäisi käyttää näitä. En ole vain lainkaan perehtynyt, miten niitä voisi antaa taimille, ettei tule liian tuhtia annosta. Pitää selvittää... Tottahan se on että luonnonkasveissakin onkin haitallisia aineita, mutta nokkosta sentään syödäänkin.

      Poista
  2. Hyvää asiaa! Olen käyttänyt itse lannoitteena kanankakkarakeita, mutta niistäkin voisin yrittää luopua, koska no, ne ovat aika epäeettisen tehotuotannon sivutuotetta. En tiedä, minkälaisilta kanaloilta ne tulevat, mutta ainakin ei-luomu-broileritiloilla kanoille syötetään hirveitä määriä antibiootteja, joista luulisi jäävän jotain jäämiä myös ulosteeseen. (En toki tiedä mitään antibiootin erittymisestä ulosteeseen, joten tämä on täyttä spekulaatiota.) Olen ymmärtänyt, että erilaisilla kompostointimenetelmillä ja katteilla pystyy hoitamaan lannoituksen ilman ulkopuolisten lannoitteiden tuomista puutarhaan. Bokashi nyt esimerkkinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisikohan bokashia käyttää taimien lannoitukseen... Kyllä varmaan, sillä voihan sitä laimentaa. Tuo toinen aine, aminopyralidi, oli levinnyt lannan kautta, siis lehmät olivat saaneet sitä laidunheinästä ja sitten se päätyi kompostin kautta puutarhaan Britanniassa (kävin vähän lisäämässä tuohon tekstiini). Joten ihan mahdollinen reitti vaikka mille tuo broilerinlantakin. Tosin Suomessa antibiootteja ei käytetä niin holtittomasti kuin jossain muualla. Minä en lainkaan syö broilerin lihaa, mutta sitten kuitenkin osallistun siihen teollisuuteen noiden kanankakkarakeiden kautta, joten ei se nyt ihan loogista ole. Kyllä vaikeaksi menee kun näitä asioita miettii.

      Poista
  3. Ittekki vähentäny turhia lisäaineeta. Tuskin niistä kuitenkaa koskaa täysin erohon pääsöö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei pääse ei. Mutta pitäis kyllä enemmän yrittää. Tarkoitan niin itseäni kuin viranomaisiakin, jotka esimerkiksi säätelevät, minkä verran kemikaaleja pitää testata että niitä saa käyttää ja miten asioita valvotaan.

      Poista
  4. Kiinnostavaa. On kyllä vaikea tietää näistä asioista (taustoista). Yritän aina varmistua luomulannoitteesta ja sitten kuitenkin voi mennä metsään (kuten kirjoitit). Eihän noista ymmärrä, jos ei perehdy tai kuule asioista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä on monimutkaisia juttuja. Mutta eteenpäin mennään ja lisää opitaan, toivottavasti.

      Poista
  5. Postauksessasi on paljon mielenkiintoista ja silmiä avaavaa asiaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että oli hyötyä sinullekin! Itselleni lehden artikkeli oli niin hyödyllinen, että halusin perusasiaa avata muillekin.

      Poista
  6. Asioista kannattaa tosiaan ottaa selvää. Itse olen käyttänyt tomaatien kasvatuksessa luomu kasvusäkkejä, joissa lannoitteena on kanankakka. Ehkä eniten kuitenkin itseäni askarruttaa tänä päivänä ruokien sisältämät lisäaineet. Siksi pyrinkin kiinnittämään tosi tarkasti huomiota tuotteiden tuoteselostuksiin. Minua hämmästyttää suuresti, että esimerkiksi luomutuotteissa, kuten kermassa on garrageenia. En käytä eineksiä edes hätätilassa, vaan ruoan teen alusta asti itse ja mahdollisimman hyvistä ja puhtaista raaka-aineista.
    Mukavaa ja aurinkoista viikonloppua sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen aina käyttänyt kanankakkaa varastolannoitteena kasvihuoneessa tomaateille. Pienille taimille olen käyttänyt esimerkiksi noita nestemäisiä luomulannoitteita (ja toki myöhemminkin, kun pullosta on jäänyt).
      Luomu ja karrageeni on kyllä outo yhdistelmä.

      Poista
  7. Vaikeaksi menee, jos yrittää vältellä kaikkia kemikaaleja. Olen samaa mieltä siitä, että myös lannoitteista pitäisi testata tarkemmin kaikki mahdolliset myrkyt ja ylipäätään vähentää torjunta-aineiden käyttöä. Suomessa asiat ovat vielä hyvin verrattuna melkein mihin tahansa muuhun maahan, niin eläin- kuin kasvintuotannossa. Täällä ollaan todella tarkkoja lääkkeiden ja torjunta-aineiden käytössä ja epäilen vahvasti, että Suomen luomu on oikeasti luomumpaa kuin vaikkapa eteläeurooppalainen tai aasialainen luomu. Voin toki olla väärässäkin.
    Luin Chilitunari-blogista jo viime kesänä tuosta vinassista ja äskettäin myös viimeisimmän postauksen aiheesta. Vakavaksihan tuo vetää. Minäkin viime keväänä aprikoin pitkään pitkään lannoitehyllyllä ja valitsin sieltä tomaateille luomulannoitteen, joka on kasvispohjainen. Yllätys, yllätys, raaka-aineena vinassia sokerijuurikkaasta ja ruokosokerista. Yhden tomaatin latva sykeröityi ihan kummalliseksi kesällä, mutta luulin sen vain tunkeneen juurensa myös vieressä olleen tomaatin kanankakkavarastoon, kun muissa tomaateissa ei ollut vikaa. Toki sekin oli mahdollista, mutta jälkikäteen mietin myös, olisiko juuri se lajike ollut muutenkin muita herkempi klopyralidille.
    Lannoitetta on vielä puoli pulloa jäljellä ja aion kyllä olla aika varovainen sen käytössä. En aio sitä hukkaankaan heittää, sillä se olisi raaka-aineiden tuhlausta. Varminta olisi vain tehdä nokkoskäytettä ja vastaavia itse, mutta niitäkään kun ei saa kuin kesällä. Bokashointia voisin itse joskus kokeilla, mutta isäntä ei ole ihan vielä niin edistyksellinen näissä asioissa :D Kompostointiin ja muuhun kierrätykseen hän sentään suhtautuu myönteisesti.
    Mukavaa viikonlopun jatkoa!

    VastaaPoista
  8. Pistää kyllä miettimään. Usein mietinkin, mitä itsekin olen tehnyt "väärin", vaikka alkuajatus onkin ollut ehkä olevinaan hyvä. Toisaalta voiko kaikkea ohittaa...ei ole helppoa taituroida välissä.

    VastaaPoista
  9. Hieno löytää muitakin tästä asiasta valistajia. Tällä hetkellä suuntaus on siinä mielessä parempi, että vinassituotteet vedetään tai ainakin luvataan vetää markkinoilta. Osan kohdalla tämä tapahtuu myymällä varastot tyhjiksi. Vinassiongelmia oli jo 2010 tienoilla, mutta sitten ongelmat taas hävisivät. Pahasti pelkään, että nytkin myrkkyvinassit taas palaavat, kunhan pöly laskeutuu.

    Vinassi on nyt sanana kuuma ja huomasin, että Kekkilä on käyttänyt uudessa tuotteessaan nimitystä "fermentoitu melassi". Tuotekortissa puhutaan taas vinassista.

    Kuulin myös huhuja, että uusi toimija yrittäisi paikata ongelmalannoitteiden aukkoa alkamalla tuoda maahan sokeriruokovinassia Hollannista. Kyseiset lannoitteet ovat olleet käytössä vuosia Suomen suurimmalla luomutomaattiviljelmällä. Toivottavasti tämä toteutuu ja syö markkinatilaa myrkkylannoitteilta.

    VastaaPoista

Pienikin kommentti ilahduttaa ja on tärkeä! Kiitos!

Lisää lukemista:

Niittylaikkuja kylvämässä

Olen aloittanut kevään kylvöt ulkona niittysiemenillä. Puutarhan peränurkassa olevan alueen hoitoon minä en halua käyttää paljon aikaa tai v...