Näytetään tekstit, joissa on tunniste sipulikukat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sipulikukat. Näytä kaikki tekstit

lauantai 8. tammikuuta 2022

12 kuvaa puutarhastani vuodelta 2021

Tykkään vuoden vaihtuessa vetää yhteen mennyttä vuotta eri tavoin. Tässä postauksessa kokoan oman puutarhan tapahtumia pääosin kuviin. 12 kuvaa ovat kollaasikuvia, joissa jokaisessa on muutama kuva kyseiseltä kuukaudelta. Kaikki olen kuvannut omalla pihalla vuonna 2021. Edellisessä postauksessa vedin yhteen viime vuonna lukemani kirjat.  

Hups, alkukesä on niin ihana, että siitä syntyi kaksi kuvaa eli kollaaseja onkin 13. Tämän ensimmäisen otsikkokuvan tulppaanit ja omenapuun kukat on kuvattu 31.5. ja hyasintit aiemmin toukokuussa. Mutta edetään nyt järjestyksessä:

Tammikuu

Viime talvena lumitalvi ryöpsähti tänne lounaisnurkkaan vasta pitkällä tammikuun puolella. Tammikuussa pikkulinnut ovat vilkkaasti ruokintapaikalla ja on hauska aloittaa aina alusta 100 lintulajia haaste. Koskaan en tosin pääse sinne sataan. Vuoden 2021 loppuluku oli 83. Tai korjaan: En ole koskaan päässyt sataan, mutta yritän retkeillä enemmän vuonna 2022 ja ehkäpä sata täyttyy. Hauska ja hyödyllinen Pihabongaus- tapahtuma järjestetään joka vuosi tammikuun viimeisenä viikonloppuna. 

Helmikuu


Talvi jatkui ihan oikeana talvena ja kävi niinkin, että komposti jäätyi. No, se on ihan tavallista, eikä yleensä haittaa, mutta kun se myös täyttyi, piti ryhtyä sulatteluun. Helmikuun loppupuolella sulattelin sitä ja lämpötila alkoi hitaasti mutta varmasti kohota ja sain tehtyä kompostiin tilaa. Lumi alkoi selvästi sulaa, kun olen saanut kuvattua maassa kukkivan jouluruusun. 

Maaliskuu



Maaliskuussa kevätauringon lämmön huomasi ja lumi välillä jo häipyi. Kuvissa mm. kelloköynnöksen taimet kurottavat kohti valoa ja pelargonien uudet pistokkaat aloittavat kasvunsa ikkunalla. Viime vuonna sain kelloköynnökset kasvatettua omista siemenistä. Nyt pitäisikin tilata uudet siemenet, sillä pölytysyrityksistäni huolimatta kelloköynnökset eivät suvainneet tehdä siemeniä vuonna 2021. Ensimmäiset pienet sipulikukat avasivat kukkiaan ja viimeisessä kuvassa perheen miehet ovat tehneet risuista tulet ulkotulisijaan. Koronasulku haittasi jonkin verran oman pihan ulkopuolista eloa, kuten lapsen koulun ja rippikoulun käyntiä. 

Huhtikuu

Huhtikuussa kukki jo siellä ja täällä, mm. kuvien sinivuokot ja krookukset. Tosin välillä tuli kylmää ja lunta ja krookukset jurottivat. Rakennettiin uusi puutarhakomposti. Kuun lopulla pensaissa oli jo vihreyttä, yläoik. kuvassa idänvirpiangervo. Olin tyytyväinen, kun esimerkiksi lamoherukat tekivät isot lehdet jo huhtikuun puolella, koska aikainen vihreys oli yksi syy pensaiden valitsemiseen (ei kuvissa). 

Toukokuu


 Nöpö teki itselleen majan terassille, kevätilma voi vaatia peittoa lämmikkeeksi. Kukinta eteni toukokuussa vauhdilla. Kuun alussa kukkivat narsissit ja kesäkuun lähestyessä tuomi (jota talitiainen kuvassa nyppii) sekä narsissit, tulppaanit ja omenapuut. Sopivasti kun meillä vietettiin rippijuhlia.

Kesäkuu



Kesäkuun alkupuolella kukkivat mm. edelleen tulppaanit ja syreenit. Kuviin pääsivät villit akileijat sekä päivänkakkarat edustamaan alkavaa niittyjen kukintaa. Koiranputket kukkivat mahtavina valkoisina ryöppyinä ympäriinsä (ei kuvassa). Nöpön mielestä maailma on mallillaan kesän lämmössä. Puutarhuri olisi toivonut edes joidenkin sateiden osuvan puutarhaan, turhaan toivoi.

Heinäkuu


 Heinäkuussa tein lomareissujakin, mutta kotipihassakin oli kiva ottaa kuvia. Kärsämöt kukkivat mielikuvituksellisissa sävyissä pergolan luona, niitä ei haitannut helle, ei kuivuus. Kasvihuoneen portin kärhö Madame Julia Correvon 
kukinta kärsi hiukan kuivuudesta, mutta oli silti hieno. Luonnonvarainen ahdekaunokki (alaoik.) kestää myös kuivuuden ja helteen, kukki upeasti ja veti puoleensa perhosia.

Elokuu


Elokuu on lammella sudenkorentojen aikaa, mm. upeat isot kirjoukonkorennot suihkivat laiturilla pääni yli, mutta niiden kuvaaminen oli hankalaa (jotenkin sentään onnistuin, kun tässä on kuva). Tomaattisato oli kasvihuoneessa parhaimmillaan. Terassin säleikössä kukkivat toisiinsa kietoutuneet kärhö ja kelloköynnös, jotka molemmat päätyivät tähän kollaasiin. 

Syyskuu


Kuvissa on jo aiemmin kukinnan aloittaneita lajeja, jotka jatkoivat täysillä syyskuulle: tuoksuherneet, daaliat ja jättiverbena. Nöpö istuskelee vuoren kainalossa olevalla mietiskelypenkillä.

Lokakuu


Lammella on kuvassa hyvin syksyistä. Pelargonit, esimerkiksi kuvan Hillevi, kukkivat edelleen ulkona terassilla. Raja-aidassa on hyvin monia pensaslajeja ja siinä oli hienot syysvärit. Edessä purppuraheisiangervo, punainen takana on varmaankin aronia. Yläoik. on verikurjenpolvi.
Tomaatteja kypsyi edelleen runsaasti. Niiden maku ei enää ollut ihan yhtä hyvä kuin kesällä, eikä niitä enää syöty lähes kaikkia tuoreena. Tomaatteja riitti siis paremmin esimerkiksi keiton tekoon. Loput tomaatit otin raakoina sisälle ja ne kypsyivät vielä oikein hyvin pöydällä ilman sen kummempia säätöjä.

Marraskuu


Marraskuun iso projekti oli terassin laajennus. Siihen liittyen pyydettiin lokakuussa metsuri kaatamaan kolme puuta. Terassin kulmalla oleva mänty oli kuolemassa pystyyn. Samalla kaadettiin yksi "ylimääräinen" koivu polttopuuksi. Lisäksi kaadettiin kuusi, jonka kaadon seurauksena yllättäen vuoren huipulle, talon ja lammen väliin, aukeni ihan uusi paljon helpompi kulkureitti (tytär esittelee kuvassa). Tai ainakin se on helppo sitten, kun kaikki risut on raivattu pois. Se homma jäi pahasti kesken, koska piti kuskata polttopuuta suojaan ja rakentaa terassia. Marraskuisia projekteja hankaloitti vielä se, että pimeä laskeutui heti työpäivän päätteeksi, mutta terassia onneksi saattoi tehdä talon ulkovalojen loisteessa, joten se tuli valmiiksi.

Joulukuu


Lasiterassia ei onneksi tarvinnut itse koota laajennetun puuterassin päälle, vaan sen kävivät tekemässä ammattilaiset. Valmista tuli marraskuun lopulla ja joulukuun alussa laitettiin terassille havuja, kausivaloja ja myös uusia pysyviä valaisimia. Portaat ja istutukset tehdään sitten keväällä, kun maa taas sulaa. Lasiterassi näyttää vielä paremmalta sitten, kun se istutusten avulla yhdistyy ympäristöönsä. Portaat lasiterassille tulevat tuohon oikeassa reunassa näkyvän avoterassin jatkeeksi. 
Lumi saapui aiemmin kuin edellisenä talvena, joka talvi ei todellakaan täällä oteta joulukuussa näin lumisia kuvia.    

Sellainen oli vuosi 2021 lyhyesti! Puutarhaan en ehtinyt panostaa yhtä paljon kuin joskus muulloin, koska palkkatyöt veivät suuren osan ajasta ja energiasta. Onneksi luonnonmukainen puutarha on monin tavoin hyvä juttu ja vaikkapa koiranputket ovat minusta ilo eivätkä riesa. Vuoden bonus oli lasiterassi, josta päästään paremmin nauttimaan sitten kun kevät koittaa.   
Työkiireet olivat syy myös siihen, että päätin olla päivittämättä blogia koko syksynä. Työt jatkuvat, joten päivittäminen tulee edelleen olemaan harvaa. Nyt joululomalla olen kovasti nauttinut näiden kollaasikuvien väkertämisestä, joten ehdottomasti blogi jatkossakin välillä päivittyy ja muiden blogeja lueskelen myös.

Mukavaa vuotta 2022! Yritetään pysyä terveinä!

sunnuntai 6. kesäkuuta 2021

Hyvää kesää kukkien kera!

Varma merkki kesän alkamisesta: Koulut päättyivät eilen ja alkoi suvi suloinen. Puutarhassakin näyttää varsin mukavalta, vaikka en ole juuri mitään ehtinyt siellä tekemään. Nyt on tulppaanien aika! Lukiolainen pakkasi saman tien kimpsunsa kokoon ja sinkosi itsensä kesän vapaaehtoishommaansa, leiriä vetämään. Yläkoululainen aloitti loman nikkaroiden. Riippumattokin on viritetty (kuvassa oikealla). 

 Tulppaanit kukkivat juuri nyt upeasti. Osa lakastui nopeasti lämpimissä päivissä, mutta isoimmat tulppaaniryppääni ovat onneksi puolivarjossa. Näiden ensimmäisten kuvien istutusalue on uusi. Perustin sen tulppaaneja varten viime syksynä. Siirsin siihen myös pari pensasta. 

Tuomen kukinta kuuluu tietysti kevätjuhlien aikaan, vaikka paras kukinta oli jo vähän aiemmin. Talitintti etsi jotain kukinnoista.

Muuripenkkiin laitoin vanhojen seuraksi uusia kukkasipuleita. Näköjään on aika paljon samoja kuin uudessa paikassa. Tämä eka kuva kukinnan alkupuolelta, toinen tuoreempi.

Meidän omenapuut ovat suoraan sanoen kamalia kränkkiä, mutta edes yksi oli hetken aikaa hieno:


Kerroin toukokuun kiireistä ja nyt olenkin valmistunut sekä Naantalin että Raision ja lounaisrannikon matkailuoppaaksi. Ensimmäinen ihan oikea opaskierrokseni Naantalissa on jo ihan pian, joten ryhdyn seuraavaksi hiomaan, mitä aion sanoa. Onneksi se on pääosin sama kierros, jonka pyörimme opasnäytössä useampaan kertaan, joten hyvin pitäisi sujua. Raisiosta voin lämpimästi tällä hetkellä suositella käyntiä alppiruusupuistossa. Pysäköinti lukion pihaan/ bussista Kaupungintalon kohdalla. Siellä on sekä suuria vanhoja pensaita että paljon uudempia.

Raision vanha alppiruusumetsä on kuvassa taustalla. Kannattaa kiertää myös nämä uudet alueet!

Kasvimaan kurpitsoilla ym on harsot, etteivät kärähdä

Kun arki menee töissä, niin pidempää blogipäivitystä ei vielä synny. Eilen sain vihdoin pienen kasvimaani kylvettyä valmiiksi. Kasvihuoneeseen pitää tänään vielä virittää tomaattien kastelu. Tomaatit ovat jo paikoillaan. Kasvattamistani kelloköynnöksistä vasta osa on paikoillaan.

Ainiin, se alussa mainittu nikkarointi. Poika tekee hyttysverkkoa ikkunaansa, että voi pitää ikkunaa auki. Tietokone saa koko huoneen kuumenemaan. Hyvä että tietokoneella istuminen saa aikaan tällaistakin aktiviteettia. Kesätöitä ei hänelle löytynyt, joten alan pian hioa listaa, mitä kaikkea kotipihassa voikaan tehdä, pientä korvausta vastaan...

Mukavaa lomaa keillä sellainen on! Kissanpäiviä, sanoo Nöpö!

Tänään ehtii osallistua vielä pönttöbongaukseen!

torstai 13. toukokuuta 2021

Pensasaidan kevät ja hyasintit

 Minulta välillä kysellään savimaahan istutetun pensasaidan ja siihen kuuluvan pajuaidan kuulumisia. Muutama kuvat niistä tänään. Lisäksi hyasintit kukkivat nyt parhaimmillaan, joten otetaan ne mukaan! Olen kertonut pensasaidan istutuksesta ja siihen liittyvistä ongelmista aiemmin täällä. Kriisiä aiheutti vesimyyrä sekä savimaa ja onneton idea eli kohopenkki. Vesimyyriä selvästi on edelleen, sillä tänä keväänä sellainen makasi kuolleena keskellä pihaa. Veikkaan sitä naapurin kissan lahjaksi. Viime talvena myyrät (voi olla pienempi laji) lumen alla puuhastelivat jälkiä nurmikkoon, mutta pensaat ovat saaneet olla rauhassa. En suojannut niitä. 

Kävin äsken katselemassa pensaiden kasvuun lähtöä. Kaikki pensaat näyttivät olevan hyvin hengissä. Lännenheisiangervo on kyllä hyvä pensas! Siinä on jo aika isot lehdet:


Purppuraheisiangervon lehtien koko on vielä vaatimaton. Jälkimmäisessä kuvassa syreeni, hienosti lehdet sielläkin. 



Kaikki muutkin tosiaan hyvin elossa. Teen postauksen sitten myöhemmin kesällä, jossa katson pensaiden kasvua. Laitan sitten taas kuvia. Tähän mennessä kasvu on ollut turhan rauhallista, kun odottelen näistä näkösuojaa... Olen nämä tänä keväänä lannoittanut. Joistakin kuvista nyt huomaan, että osasta  pitäisi vielä käydä poistamassa ruohoa ym juurelta. Ei ole ollenkaan hyvä, jos pensaiden pitää kilpailla ravinteista ruohon kanssa.  

Sitten se pajuaita, koripajusta. Se on istutettu ostetuista pitkistä pajupiiskoista ja sidottu muotoon alunperin, mutta hoito on hunningolla. Eli aina tällaisesta aidasta kuolee pistokkaita välistä (ainakin kovassa savimaassa), mutta en ole ostanut kertaakaan uusia pistokkaita. Omista pajuista olen joitakin pistokkaita laittanut, mutta ne ovat olleet pienempiä kuin alkuperäiset. En ole kunnolla sitonut tätä vuosittain, tänä vuonna en ole vielä muuta tehnyt kuin lannoittanut, poistanut ruohoa juurelta (tärkeää!) ja muutaman latvan leikannut. Kuvassa näkyy vain pätkä kokonaisuudesta. Näitä kaikkia pensaita on hankala kuvata, kun ovat naapurin rajalla ja toinenkin naapuritalo tunkee kuviin. 




Loppuun vielä ne hyasintit. Tässä uudella sipulikukka-alueella pitäisi olla lajikkeet Apricot Passion ja Snow Chrystal. Kumpikaan ei näytä minusta aprikoosin väliseltä, mutta paikka on puolivarjossa, joten katsotaan, miten auetessaan kehittyvät. 


Yläpuolen kuvassa on 'Delft Blue', joka tuoksuu tällä hetkellä upeasti. Harmi että tuo sen edessä oleva keijunkukka menetti talvella isot lehtensä, se sointuisi tuohon hienosti. 

Viime vuonna kukkineet kirkkaan pinkit hyasintit eivät tänä vuonna jaksaneet, niillä on kovin kuiva paikkakin. Yksi niistä teki pienen kukinnon, näkyy nupullaan olevan kirjopikarililja-tulppaaniparin takana: 


Minulla on nyt toukokuuhun kertynyt ihan liikaa ohjelmaa, joten siitä johtuen blogi päivittyy huonosti. Kesäkuussa on sitten enää työt estämässä puutarhailua, joten silloin paremmin! Mukavaa helatorstaita ja viikonloppua! Nautitaan nyt harppauksin etenevästä keväästä ennen kuin se on ohi!

sunnuntai 28. maaliskuuta 2021

Kevätkukkia, -hommia ja lintuja

Täällä on todellakin kevät! Lauantaina touhusin sekä pihassa että kävin lintutornilla. Jäi rästissä olevat sisähommat tekemättä... Lumet ovat kadonneet. Eipä sitä paljon ole ollut enää aikoihin, vaikka täälläkin poikkeuksellisesti oli ihan oikea talvi. Mutta nyt nousee jo kukkiakin! Vesistöjen jääpeite vielä muistuttaa, ettei talven valta ole täysin selätetty. 


Olen kaipaillut lumikelloja, tähän asti olin löytänyt pihasta ihan jonkun yksittäisen. Mutta lauantaina huomasin niitä nousseen moneen paikkaan! Niitä on noussut tosi huonosti aiempina vuosina, olen ihan perussortteja hankkinut vähitellen, mutta määrä ei ole lisääntynyt. Ehkä ne nyt viimein alkaisivat olla pihan vakiovieraita, toivon... Jouluruusu on kukkinut koko talven, silloin kun se on lumen pinnalle yltänyt (ja varmaan siellä allakin).  
Lumikelloja Galanthus nivalis

Jouluruusut

Kaupoilla piti käydä ja poikettiin Raision lintutornille. Edellisen linturetkeni ainoa lintuhavainto talitintin lisäksi oli varis. Tällä kertaa komein kuva tuli variksesta (postauksen eka kuva), mutta muitakin lintuja näkyi, sillä lintutornillakin todella näkyi kevät. Oli parvi töyhtöhyyppiä, pari laulujoutsenta, muutama tavi, telkkiä... 
Jäinen Raisionlahti

Laulujoutsenten kanssa samassa sulassa telkkiä ja isokoskeloita ainakin (kysyin niiltä joilla oli kaukoputki)

Takaisin omaan pihaan, jossa sepelkyyhky huhuili ja mustarastas lauloi. Leikkasin herukkapensaat. Innostuttiin polttamaan niitä risuja tulisijassa ulkona. Unohdin kytätä samalla, ettei näy mustaherukan äkämäpunkin turvottamia silmuja. Toisaalta, jos vastaan olisi tullut outoja pallosilmuja niin asia olisi varmaan tullut mieleen. Pallomaiset silmut kannattaa kerätä pois ja vaikka polttaa. Kuva ja lisätietoja esim. täällä ja täällä.  
Tuossa seuraavan kuvan etualalla näkyy pitkä punainen varsi. Sahailtiin pojan kanssa ylhäältä puista oksia pitkävartisella sahalla. Kätevä vehje. Sain lainaan, viitsinköhän palauttaa ;) 

Tulen virittelyä. Kuvassa oikealla pieni niitty ja sen takana lampi



Omakin lampi on jäässä. Siellä on veneitä odottamassa jään sulamista. Epäilen kyllä että purjehdus jää lyhyeksi ja suuntautuu alaspäin, kun jää sulaa.

Nöpö esittelee niityn kyljessä olevan lämpimän rinteen narsissipiippoja. Paitsi ettei ne mihinkään näy, siksi myös lähikuva. Myyrän reikiä on puutarhassa hurjasti, onneksi myyrien kaiveluinto näyttää suuntautuneen paljolti sammaloituneeseen nurmeen - ehkä. Käärmeetkin ovat heränneet, varokaa vaan. Poika näki yhden. 



Kiersin katselemassa kasveja. Keijunkukat näyttävät keskimäärin surkeilta. Ehkä ne siitä vähitellen. Hauskaa on, että tuo kuvan taaempi kellertävä, joka kesällä näytti minusta niin aneemiselta, on nyt se parhaan näköinen. Sen edessä risukasaversio. 


"Pajunkissapuu"

Olethan muistanut kääntää kellon kohti kesää? Uskomatonta, että maaliskuu on melkein jo hujahtanut! Ja pääsiäinenkin on täällä juuri, nyt on jo palmusunnuntai. Mukavia maaliskuun viimeisiä päiviä!

lauantai 6. kesäkuuta 2020

Tulppaani-iloa! Osa 3. Väriä siellä ja täällä

Vielä viimeinen osa tulppaanien iloihin! 
Ensinnäkin viimeksi esittelemäni sekalaisen penkin raitatulppaanit ovat viimein mukana kukinnassa. Aiemmin auenneet ovatkin hyvin pian kuihtumassa, joten oli korkea aika näiden tulla mukaan. 
tulppaani kukkii
Carnaval de Rio tulppaanit 5.6.2020

Tämä otettu jo muutama päivä sitten, vielä nupulla
Terassia vastapäätä olevassa muuripenkissä nousee runsaasti mm. aiemmin istutettua keltaista tulppaania. Viime syksynä istutin tähän mukavan rykelmän vaaleanpunaista. Nyt keltaiset ovat kukkineet, mutta vaaleanpunaiset jatkavat, sillä ne aloittivat myöhemmin. 
Kuvattu 27.5. jolloin etualan valkotäpläimikkä ja keltaiset tulppaanit hallitsivat. Takana oleva risu on Mustilanhortensia. 

Eilen 5.6. Matalat lilat 'Alibi', valkoiset 'Pax', korkeammat vaaleanpunaiset 'Mystic van Eijk' ja 'Ollioules' (ainakin) Valkotäpläimiköiden kukinta hiipuu vihdoin ja takana kallion kupeessa hortensia heräilee.

Minun on ollut vaikea saada kukkapenkkiin perennojen sekaan kunnollista tiheää tulppaaniryhmää, kun en halua ronkkia perennoja. Tässä kohtaa muuripenkissä on kuitenkin ollut tarha-alpia, joka on kärkkäästi leviävä perusperenna. Sitä uskalsin rusikoida kunnolla pois tulppaanien tieltä. Tarha-alpia en varmaan koskaan saa tuosta häviämään ja ihan hyvin se tuolla havujen kainalossa saa ollakin. Mutta jollei pidä varaansa, se peittää vähitellen kaiken alleen. 

Paviljonkipenkissä oli vain muutama tulppaani, kerrottuja keltaisia 'Sun Lover'. Ihan hauska pari purppurahappomarjapensaan kanssa. Istutin näitä tulppaaneja kymmenen syksyllä 2015, nyt taisi nousta 4. Aika hyvin, kun penkissä on kuitenkin tehty täydellinen myllerrys sen jälkeen, olisi voinut olla nollatuloskin. 
'Sun Lover' tulppaanit ja purppurahappomarja (Berberis thunbergii)

Terassin edustan penkki on vaiheessa. Lykkäsin saviseen maahan syksyllä rikkoutuneen saviruukun ja sinne muutaman jäljelle jääneen sipulin. Kyllä sieltä ruukullinen kukkia nousi:


Sitten on sisääntulon suunnalla villitulppaaneja, osa kukki ajat sitten. Näitä haluaisin vielä lisääkin, joten palaan näihin joskus omassa postauksessa, kunhan perehdyn paremmin. Onko sinulla jotakin "villitulppaaneja", jotakin pieniä? Esimerkiksi parvi- tai syreenitulppaaneja tai tähtitulppaaneja? Tämä syreenitulppaani kukkii vielä hetken:
Syreenitulppaani 'Lilac Wonder'  (Tulipa bakeri)

Takana syreenitulppaanit. Edessä muita tulppaaneja sekä maanpeitteenä kukkivaa mansikkaa. Oikealla kuusen kanto ja vasemmalla perhoangervo

Tätä kirjoittaessa lauantai-aamuna, sade on vihdoin saapunut meille! Tulppaanien kukat eivät sitä ehkä arvosta, mutta koko muu luonto kyllä. Sekä puutarhuri, jonka ei tarvitse tänään stressata kastelusta. Männyn siitepöly oli vallannut jo kaikki paikat, nyt se pestään pois. 

Puutarhassa kukkii jo niin paljon kaikkea, että seuraavassa postauksessa rehottaa ihan muuta kuin tulppaaneja. Mukavaa viikonloppua!

Tässä vielä linkki sipulikukkaistutuksien ideointipostaukseen, jossa on taas linkkejä eteenpäin (linkkilista on kesken). 

Lisää lukemista:

Lasiterassi - uusi lempipaikka

Vuodenvaihteen kunniaksi blogipostaus! Aiheena on tämän vuoden uusi lempipaikkani, lasiterassi. Se valmistui vuosi sitten, joten tämä oli en...