Pensasaidan kevät ja hyasintit

 Minulta välillä kysellään savimaahan istutetun pensasaidan ja siihen kuuluvan pajuaidan kuulumisia. Muutama kuvat niistä tänään. Lisäksi hyasintit kukkivat nyt parhaimmillaan, joten otetaan ne mukaan! Olen kertonut pensasaidan istutuksesta ja siihen liittyvistä ongelmista aiemmin täällä. Kriisiä aiheutti vesimyyrä sekä savimaa ja onneton idea eli kohopenkki. Vesimyyriä selvästi on edelleen, sillä tänä keväänä sellainen makasi kuolleena keskellä pihaa. Veikkaan sitä naapurin kissan lahjaksi. Viime talvena myyrät (voi olla pienempi laji) lumen alla puuhastelivat jälkiä nurmikkoon, mutta pensaat ovat saaneet olla rauhassa. En suojannut niitä. 

Kävin äsken katselemassa pensaiden kasvuun lähtöä. Kaikki pensaat näyttivät olevan hyvin hengissä. Lännenheisiangervo on kyllä hyvä pensas! Siinä on jo aika isot lehdet:

Purppuraheisiangervon lehtien koko on vielä vaatimaton. Jälkimmäisessä kuvassa syreeni, hienosti lehdet sielläkin. 

Kaikki muutkin tosiaan hyvin elossa. Teen postauksen sitten myöhemmin kesällä, jossa katson pensaiden kasvua. Laitan sitten taas kuvia. Tähän mennessä kasvu on ollut turhan rauhallista, kun odottelen näistä näkösuojaa... Olen nämä tänä keväänä lannoittanut. Joistakin kuvista nyt huomaan, että osasta  pitäisi vielä käydä poistamassa ruohoa ym juurelta. Ei ole ollenkaan hyvä, jos pensaiden pitää kilpailla ravinteista ruohon kanssa.  

Sitten se pajuaita, koripajusta. Se on istutettu ostetuista pitkistä pajupiiskoista ja sidottu muotoon alunperin, mutta hoito on hunningolla. Eli aina tällaisesta aidasta kuolee pistokkaita välistä (ainakin kovassa savimaassa), mutta en ole ostanut kertaakaan uusia pistokkaita. Omista pajuista olen joitakin pistokkaita laittanut, mutta ne ovat olleet pienempiä kuin alkuperäiset. En ole kunnolla sitonut tätä vuosittain, tänä vuonna en ole vielä muuta tehnyt kuin lannoittanut, poistanut ruohoa juurelta (tärkeää!) ja muutaman latvan leikannut. Kuvassa näkyy vain pätkä kokonaisuudesta. Näitä kaikkia pensaita on hankala kuvata, kun ovat naapurin rajalla ja toinenkin naapuritalo tunkee kuviin. 

Loppuun vielä ne hyasintit. Tässä uudella sipulikukka-alueella pitäisi olla lajikkeet Apricot Passion ja Snow Chrystal. Kumpikaan ei näytä minusta aprikoosin väliseltä, mutta paikka on puolivarjossa, joten katsotaan, miten auetessaan kehittyvät. 

Yläpuolen kuvassa on 'Delft Blue', joka tuoksuu tällä hetkellä upeasti. Harmi että tuo sen edessä oleva keijunkukka menetti talvella isot lehtensä, se sointuisi tuohon hienosti. 

Viime vuonna kukkineet kirkkaan pinkit hyasintit eivät tänä vuonna jaksaneet, niillä on kovin kuiva paikkakin. Yksi niistä teki pienen kukinnon, näkyy nupullaan olevan kirjopikarililja-tulppaaniparin takana: 

Minulla on nyt toukokuuhun kertynyt ihan liikaa ohjelmaa, joten siitä johtuen blogi päivittyy huonosti. Kesäkuussa on sitten enää työt estämässä puutarhailua, joten silloin paremmin! Mukavaa helatorstaita ja viikonloppua! Nautitaan nyt harppauksin etenevästä keväästä ennen kuin se on ohi!

Kukkien kielellä

Kukkien kielellä - esittelyä ja orkidea

Kukkien avulla voidaan toista ihmistä onnitella, pyytää anteeksi, lohduttaa, ilahduttaa tai viestittää muita tunteita. On hienoa, että kukat toimivat niin onnen kuin surunkin hetkellä. Ne viestivät välittämistä riippumatta siitä, mitä kukkia on valittu. Ajatuksella ojennettu kukka ilahduttaa vaikka se olisi pientareen rikkaruoho (pientareilla on itse asiassa herkkiksiä niittykukkia).

Viestissään voi halutessaan olla tarkempikin ja valita kukat niiden merkityksen mukaan. Puhutaan ”kukkien kielestä”, jossa joka laji symboloi eri tunnetta tai asiaa. Ennen vanhaan esimerkiksi paremmissa piireissä nuorten välinen seurustelu saattoi olla hyvin rajoitettua ja kukat olivat käyttökelpoinen keino viestien välittämiseen. Toivottavasti silloin käytössä ei ollut yhtä monenkirjavia kukkien kieli -sanakirjoja kuin nyt löysin! Olisi ikävää, jos vastaanottaja tulkitsisi viestin ihan toisin kuin lähettäjä.

Joissakin sanakirjoissa on huomioitu kukkien värit, joissakin ei. Vaikkapa kaunis neilikka, jonka merkitykseksi toinen sanakirja sanoo ”pidä kiirettä” ja toinen värien mukaan mm. ”viattomuus” (valkoinen) tai ”kiihkeä rakkaus” (punainen). Kiihkeän rakkauden iskiessä voi olla kiire toisen luo, joten ehkä nuo sitten ovat samaa asiaa.

Neilikoita on (melkein) kaikissa väreissä!

Pidän romaanista Kukkien kieli, jossa päähenkilöllä on oma kukkasanakirja ja hänen kimppujensa ”sanomat” toteutuvat. Kirjan kirjoittaja Vanessa Diffenbaugh on laatinut kirjassa käytetyn sanaston tutkittuaan lukuisia kukkasanakirjoja ja niistä löytyviä määritelmiä. Hänellä on ollut mielestäni hyvä periaate sopivimman määritelmän valitsemiseen: Kukan tieteellisten yksityiskohtien perusteella. Tai jos mikään määritelmistä ei ollut selvästi sopivin, hän otti yleisimmän, tai sitten mielestään parhaan.

Jouluruusu symboloi erään kirjan mukaan ”skandaalia”. Valkoinen hyasintti ”vaatimatonta suloisuutta”. Ostin nämä ihan itse itselleni joten ei onneksi tarvita tulkintaa...

Kukkien lisäksi on parasta käyttää ohessa oikeita sanoja tai selittää asia kortissa! Jos siis haluaa vastaanottajan tulkitsevan kukkia juuri tietyllä tavalla.  Nykyään on myös entistä enemmän värivaihtoehtoja kukissa. Väreillä on omia symbolisia merkityksiä ja lisäksi ne herättävät ihmisissä erilaisia tiedostamattomiakin tunteita. Esimerkiksi valkoinen hyasintti symboloi kauneutta ja vaatimatonta suloisuutta, mutta sininen uskollisuutta.

Pieni tammi symboloi ”vahvuus, rohkeus ja uljaus”.

Kimpun sijaan voi hyvin viestiä myös yhdellä oksalla tai ruukkukasvilla. (Mutta kukkivalla oksalla! En suosittele kuivan tammikepin ojentamista vaikka se symboloikin ”vahvuus, rohkeus ja uljaus”.) Orkideat ovat jo pitkään olleet muodissa. Niillä on kauniit merkitykset kukkien kielessä: ”Hienostunut kauneus, pitkä ikä ja kiinalainen täydellisyyden symboli.” Orkideoiden hienostuneisuuden ja ylellisyyden mielikuvaa rapauttaa perhosorkideoiden tosi edulliset hinnat. Itse arvostan orkideoitani ja odottelen kärsivällisesti niiden uusia kukintoja. Näillä hinnoilla moni orkideaparka lentää roskiin ensimmäisen kukinnan päättyessä. Minulla on ikkunat aamuaurinkoon, joilla orkideat viihtyvät loistavasti. Olen kuullut, että etelän tai pohjoisen puoleisilla ikkunoilla sitä uutta kukintaa ei ehkä koskaan tule.  

Perhosorkideani tämän hetken kukinta

Palaan kukkien kieleen vielä monta kertaa, seuraavaksi kameliaan.