20 lupausta vuodelle 2020

Vuodenvaihteessa tehdään lupauksia tai tavoitteita uudelle vuodelle. Miten niitä pitäisi tehdä, etteivät ne olisi unohtuneet helmikuun alkuun mennessä ja niistä olisi oikeasti iloa? Törmäsin bujoiluryhmässä ideaan 20 lupausta vuodelle 2020. Onko tällaisessa listassa ideaa, mitä mieltä olet? Tein joka tapauksessa oman listani, sillä mielestäni vuodenvaihde on hyvä hetki pysähtyä miettimään omassa elämässä tärkeitä asioita. Ja vaikka tällaiselle listalle eivät nouse kaikki tärkeät asiat, niin tulipa pyyhittyä pölyt useista hautautuneista mietteistä.

Tavoitteet on asetettava itselleen sopiviksi. Toisten listoista saa tietysti ideoita. Tärkeää on, että tavoitteet ovat riittävän konkreettisia. Pitää päättää, mitä tarkalleen tekee, kuinka usein ja miksi. Jos vain päättää epämääräisesti ”kohottaa kuntoa” niin homma ei toimi. Tai jos ”syö terveellisemmin”, niin sehän voi olla yksi salaatinlehti lisää viikossa. Omalla listallanikaan kaikki kohdat eivät ole riittävän tarkkoja.

Koska kohteena on vuosi 2020, niin listassa toistuu luku 20. 20 kertaa vuodessa tarkoittaa, että asia on tehtävä noin parin viikon välein. Jos asia sujuu hyvin, niin senhän voi tehdä vuoden mittaan vaikka 100 kertaa. Eikä kertoja tarvitse laskea. 

Esimerkkinä ovat LP-levyt. Ne ovat tulleet taas muotiin, Turkuunkin on avattu useampi levykauppa. Lapsiani alkoi kiinnostaa, miten lätyt toimivat. Jouduin muutaman päivän miettimään, mihin olen levysoittimen tunkenut. Löytyihän se varaston hyllyn alta. Levyjä on nyt kaivettu nurkista (nuori Eino Grön, mistä nämä ovat peräisin?!), omia levyjäni hain vanhempieni luota (mm. Bon Jovi: New Jersey) ja yksi kaveri lahjoitti meille levynsä (mm. Elvis kokoelma). Suurin osa näistä on vielä kuuntelematta. Laitoin levyjen kuuntelun listaan, ettei tämä ilo heti unohdu (enkä turhaan raivannut näille tilaa). 

Onko tällaisessa listassa sitten ideaa? Luulen, että se riippuu ihmisestä. Jotkut rakastavat tehdä seurantoja elämästään. Toisilla nämä unohtuisivat heti arjen kiireessä. Itse olen ehkä jotakin tältä väliltä. Pelkästään tavoitteiden miettiminenkin voi auttaa hahmottamaan, mihin asioihin haluaa elämässään käyttää aikaa. Sitten on asioita, joiden määrää en edes teoriassa halua alkaa laskea, eivätkä ne siksi tulleet tähän. Esimerkiksi vanhempieni ja ystävieni tapaaminen tai monet perheen kanssa tehtävät asiat. 

Oma listani, 20 tavoitetta vuodelle 2020:

1. Kuuntelen 20 LP-levyä

2. Tanssin 20 kertaa
Törmäsin hastagiin #lupausaivoille. Tanssi tekee hyvää myös aivoterveydelle! Tanssia voi vaikka yksin kotona.

3. Käyn ”linturetkellä” 20 kertaa
Tarkoittaa, että mukana on kiikarit kun poistun pihasta. Tämä onnistunee minulta paremmin kuin Tunnista100 lintulajia haaste (klik). Aion kyllä taas kirjata ylös tunnistamani linnut. Tykkään tiirata lintuja, mutta niiden tunnistaminen on minusta aika epätoivoista eikä ykkösjuttuni, jonka opetteluun käyttäisin runsaasti aikaa tai rahaa.

4.  Luen 20 kirjaa
Lukuhaasteita on vaikka mitä. Helmet lukuhaasteen 50 kirjaa menee minulla suorittamisen puolelle (tein sen toissavuonna), mutta aion lukea monipuolisesti 20 erilaista kirjaa. (Tänään pitäisi tulla uusi, klik.)

5. Käyn museoissa 20 kertaa
Ostin miehelle museokortin joululahjaksi (klik), joten uusin myös oman korttini ja mennään yhdessä. Lyhyestikin voi piipahtaa, kun on kortti.

Kohta 6. Apteekkimuseo ja ihana Qwenselin kahvila sen pihapiirissä Turussa 

6. Syön 20 erilaista hedelmää/ marjaa 
7. 20 hymyä, kiitosta tai apua tuntemattomalle

8. Käyn harrastamassa liikuntaa 20 kertaa erilaisissa paikoissa, esim. frisbeegolf, pingis, keilaus, biljardi, lammasjooga, yin jooga, kuntosali, uinti hallissa ja ulkona, hiihto…  
Nuorille on kaiken maailman liikuntakokeilut, olisko aikuisille liikuntakerho? Ajatus on, että kun en käy missään säännöllisessä liikuntaharrastuksessa, niin ei olisi liikaa vaadittu, että käyn kuitenkin toisinaan jossain.

Lammasjoogaohjaaaja ja lampaat viime kesänä Kaiturin tilalla

9. Liikun 20 minuuttia päivässä  (lepopäivän saa pitää)
Lokakuussa 2019 julkaistiin uusi liikuntasuositus (klik). Enää ei ole alarajaa, miten pieninä palasina liikunnan tekee. Ehkä fitness snacking sopisi kaltaiselleni sohvaperunalle eli liikunta ihan pieninä pätkinä?

10. Teen 20 erilaista venyttelyä

11. Pyöräilen 20 kertaa
Joo kuulostaa nololta, mutta kukin omista lähtökohdistaan.  

12. Konmaritan roinat. (Tämä jäi vuoden 2019 ilmastohaasteestani tekemättä.) 

13. Kokeilen 20 kivaa uutta kasvisreseptiä ja järjestän vanhat, hyvät reseptini

14. Teen 20 kertaa smoothieta perheelle

15. Teen puutarhan muutokset kestävän kehityksen tavoitteet huomioiden 

16. Osallistun vapaaehtoistyöhön ja järjestötoimintaan

17. Kirjoitan 20 kiinnostavaa blogipäivitystä puutarha-aiheista, joihin otan hyvät kuvat

18. Käyn 20 kiinnostavassa uudessa/ harvoin käydyssä paikassa (nähtävyydet, puutarhat, kahvilat…) Tätä helpottaa, että suoritan opaskurssia, johon liittyen retkeilemme.

Linnansaaressa Saimaalla olen käynyt kerran. Ihanat niityt ja järvimaisemat! Saimaa on listalla kohdassa 18. 

19. Hankin kivan uuden työpaikan 
20. Teen 20 kertaa käsitöitä – ja heti alkuvuodesta pidän ”ompeluseuran”                    
  (En ole neulonut tai virkannut mitään koko syksynä, vaikka se on mukavaa…)

Lammasjoogaselfie 2019

Bujo on yksi apuväline tavoitteiden saavuttamiseen, mutta jokainen voi tehdä toteutuksen omalla tavallaan. Tasan vuosi sitten kirjoitin bujoilusta ja kerroin sen perusideasta omalta kohdaltani (voit lukea sen täältä). Tästäkin on tekeillä bujoon sivu.

Mukavaa uuttavuotta 2020 lukijoille!

Bujoilua vuoden vaihtuessa

Näin vuodenvaihteessa ostan paperisena perheen yhteisen seinäkalenterin ja kännykän kalenteria käytän harvakseltaan. Mutta minulla on bujo, tai bullet journal. Bujoani en ole vuoden vaihtuessa vaihtamassa mihinkään, siinä on vielä kymmeniä sivuja tilaa. Bujostani kertoilin viimeksi lähes vuosi sitten. Katsotaan, miltä vuodenvaihde näyttää. Vähän kurkataan viime vuottakin ja miten kävi haasteiden kanssa.

Esittelen hiukan bujoiluani, jospa joku löytää tästä omaan ajanhallintaansa apua. Minun bujoilutyylini on hyvin yksinkertainen. Viikkonäkymän teen aina, siis sivun tai aukeaman, jossa on tilaa viikon merkinnöille. Jouluviikolla sentään piirsin vähän koristetta, mutta merkintöjä on vähän. 

Vuoden vaihtumisen kunniaksi kokosin vuoden 2018 joka kuukaudesta muutaman sanan muistot yhdelle sivulle. Viereiselle sivulle on tarkoitus laittaa pieniä tavoitteita ja muistutuksia tulevalle vuodelle ja mahdollisesti niihin liittyviä bujon sivunumeroita. Sivu on kesken vielä, laitoin vasta otsikot.

Palluroissa on mainittu vuodelta 2018 mm. huhtikuussa puutarhamessut (eihän tässä mene enää kuin hetki niin on taas kevät!!) ja heinäkuun helteet.

Turun piha & puutarhamessut 2018

Seuraavalla aukeamalla on Calendex tammi-huhtikuulle, johon kokoan tiettyjä juttuja, jotka ovat tiedossa paljon etukäteen ja ovat hyödyllisiä nähdä yhdellä silmäyksellä. Sunnuntaissa on aina viiva niin viikot hahmottuvat.

Sitten päästään tulevan vuoden normaaliin päiväjärjestykseen. Teen aina kuukaudelle hyvin yksinkertaisen kuukausinäkymän, jonka joka riville mahtuu pari merkintää. Viereisellä sivulla on tilaa tehtävälistoille ja kaikenlaisille muistiinpanoille. 

Kuukausinäkymästä siirrän tiedot vielä viikkonäkymään. Tammikuun viikkonäkymiä en ole vielä tehnyt. En tee niitä yleensä paljon etukäteen, koska bujon idea on, että se täyttyy tarpeen mukaan. Siellä voi siis olla välissä muistiinpanoja tai tehtävälistoja monta sivua, ei pelkkää kalenteria. Muistellaan vielä sitä lämpöistä heinäkuuta. Tässä on esimerkki viikkonäkymästä kesältä, jolloin oli monenlaista tapahtumaa ja aikaa väkertää bujoa. Tässä on ikivanhoja mainostarroja, kukkateippiä, lehtileikettä, pientä päiväkirjan pitämistä, tehtävälistaa… Ja museoissa pitäisi aina olla tarrapääsyliput, koska ne on kiva laittaa bujoon. Niin muistaa heti, missä on käynyt!

Tärkeimmät tarvikkeet, joita ostan bujoa varten, ovat kynät. Tussi, jonka terä on 02-03, on minulle sopivin. Satunnaisia muistiinpanoja syntyy yhtälailla ikean lyijäreillä ja mainoskuulakärkikynillä, mutta sivupohjat teen aina tusseilla. Minkäänlainen askartelu- tai piirustustaito ei ole tarpeen eikä kuulu alkuperäiseen bullet journaliin, mutta hauskaa se on! Myönnän muutaman teippirullan tarttuneen matkan varrella mukaan. Mutta vältän turhan sälän ostamista. 

Minulla on menossa vasta toinen bujovihkoni. Molemmissa on ollut pistesivut ja niissä pysyn jatkossakin. Ei siis viivoja tai ruutuja, ne häiritsevät. Eikä ihan valkoisia sivuja, koska sitten olisi vaikea saada tekstit suoraan. 

Edellisen bujopostaukseni lopussa on myös hyvä linkki, jos kaipaat lisää perustietoa bujoilusta (postaus löytyy täältä). 

Miten kävi tämän vuoden haasteiden, jotka olin bujoon kirjannut?

En nähnyt sataa lintulajia. Kesällä en perehtynyt lehdistössä piilottelevien pikkulintujen tunnistamiseen enkä keväällä käynyt pöllöretkellä, joten tavoite jäi saavuttamatta. Pääsin kyllä yli 90 lajiin, joten enpä viitsi tätä surra. Jos haluat kokeilla ensi vuonna, niin linkki tässä.

Helmet-lukuhaasteen 50 kohtaa sain täytettyä, joten tämän voi katsoa onnistuneen. Tosin kirjasin pari kirjaa kahteen kohtaan, mutta ei se ole kiellettyä, pieni kauneusvirhe vain. Uusi on juuri julkaistu, täällä.

Ensi  vuodelle kehittelen itselleni ilmastohaasteen, mutta se on vielä työn alla. 

Unikot kukkivat heinäkuussa 2018

Onko sinulla uuden vuoden lupauksia tai haasteita itsellesi, jotka aloitat vuoden vaihteessa? Entä bujoiletko? Leppoisaa loppuvuotta ja vuodenvaihdetta!

Bujoilu mukana puutarhan hoidossa

Bujoilu, alkuperäiseltä nimeltään bullet journal, oli yksi vuoden 2017 uusi ilmiö. Omaan käyttööni se tuli jäädäkseen kesällä. Bujon yksiin kansiin yhdistyvät ainakin kalenteri, päiväkirja ja kaikenlaiset lippulappuset. Sillä voi järjestää päätään, muistiinpanojaan ja elämäänsä - ja vaikkapa puutarhaansa. Tänään etsin bujoilun ja puutarhan suhdetta toisiinsa, sillä molemmat ovat minulle tärkeitä!

Olen luopunut tavallisesta paperikalenterista. Sähköisistä kalentereista en ole koskaan oikein innostunut. Päiväkirjakin minulla on, mutta kirjoitus on ollut jo monta vuotta todella vähäistä. Lisäksi käytössäni on ollut kaikenlaista lippua, lappua, listaa ja muistilehtiötä. Mutta ei ole enää - niin montaa. Puutarhan muistiinpanokirjastani en kuitenkaan voi luopua.

Kuvassa vasemmalla jo vuosia palvellut Garden Journal ja oikealla viime kesänä aloitettu bujo Moleskine-muistikirjassa

Bujo arjessa

Bujo kulkee arjessa mukanani. Milloin ja missä tahansa, kun tarvitsee tehdä muistiinpanoja, otan bujosta esiin seuraavan tyhjän sivun ja teen ne sinne. Esimerkiksi kun luen kiinnostavaa kirjaston kirjaa odottaessani lasta treeneistä, kirjoitan muutaman ajatuksen kirjasta muistiin bujoon. (Joo, voisin ottaa sivusta kännykällä kuvan, mutta en enää koskaan löytäisi sitä, enkä edes muistaisi etsiä.) 

Esimerkkinä bujon perusviikkoaukeama, jota käytän. Tässä päivät on jaettu kuun vaihtumisen mukaan.

Tänään töissä kesken palaverin huomasin ikkunasta kaksi harakkaa lentelemässä sinne tänne ja hymyilin. Tuntui kivalta ilahtua yllättäen pikkuasiasta! Ne olivat vuoden ensimmäiset harakkani ja palaverin jälkeen sain lisätä harakan bujoni listaan. Olen aloittanut muutamia haasteita osittain ehkä siksi, että bujoon on kiva tehdä listoja! Olen tämän vuoden alusta mukana 100 lintulajia haasteessa. Tarkoitus on bongata ja opetella tunnistamaan vuoden aikana 100 lintulajia. Enkä todellakaan ole mikään lintubongari vaan kamalan laiska ulkoilija. Harakka on numero 21.

Onko bujo sinulle uusi asia? Kiinnostuitko? Palataan bujon perusideaan vielä myöhemmin.

En zoomaillut kesken kokouksen :) Kuvan ottaja Bengt Nyman.

Miksi puutarhalle tarvitaan oma suunnitteluvihko?

Tulossa on nyt ensimmäinen kevät ja puutarhakausi bujoillen. Jotenkin piha-asioiden pitäisi bujossakin näkyä. Minulla on erillinen puutarhan suunnitteluvihko, joka on ollut käytössä jo monta vuotta. Bujo ei voi korvata sitä, koska puutarhasuunnittelu on niin pitkäjänteistä hommaa.

Esimerkiksi:

• Kasvimaalla kannattaa käyttää kiertoviljelyä. Eli ettei porkkanat ole joka vuosi samassa paikassa. Suunnitteluvihosta voi aina tarkistaa edellisen vuoden kylvösten paikat ja kirjata ylös uudet.
• Piirrän kuvat kukkapenkeistä. Usein ensimmäinen kuva on tehty siinä vaiheessa, kun olen vasta suunnitellut penkkiä. Vuosien mittaan lisäilen lajeja. Vuosiluvuista on kiva katsoa, milloin kasvit ovat tulleet ja miten penkki on muotoutunut nykyisenlaiseksi. Myös kuolleista kasveista jätän maininnat. Onhan sekin tärkeä tieto, ettei laji menestynyt. 
• Muistiinpanoja teen myös perennojen tarkemmista tiedoista ja ostopaikoista.
• Joka vuosi kirjoitan muistiin kasvihuoneen tomaattien lajikkeet ja istutuspaikat. Suunnittelen myös kirjaavani ylös, mikä maistui parhaalta, kasvoi hyvin jne. Myönnän, että syksyä kohti innostus muistiinpanojen tekoon tuppaa katoamaan….
• Sitten on listoja kaapista löytyvistä siemenistä ja mitä pitää ostaa…
• Listoja huonekasveista, puuntaimista, Avoimet puutarhat-tapahtumasta jne jne.
• Ja ennen kaikkea listoja siitä, mitä puutarhassa pitäisi tehdä…

Puutarhavihossani on sekä suunnittelussa käteviä ruutusivuja, tekstille viivoja että muovitaskuja lapuille

Puutarhanhoito bujossa

…Listat… Tämä on se kohta, jossa bujo voisi astua kuvaan.

Puutarhan suunnitteluvihon listassa voi olla asioita, jotka kannattaa toteuttaa vasta kahden vuoden päästä. Asiat, jotka pitää tehdä oikeasti tässä kuussa, kannattaa poimia sieltä joukosta omaksi listaksi bujoon. Bujo auttaa arjenhallinnassa. Asiat eivät kuormita mieltä, kun ne ovat oikeassa kohdassa bujoa tallessa.   

Bujossa voisi olla myös

•   Siemenpussilistaus – Mitä on, mitä puuttuu. Ei tule ostettua samaa lisää.
•  Tarvikelistoja – Kumpi on loppu, kaktus- vai altakastelumulta
•  Kesäkukkasuunnitelma – Kuinka monta taimea portaikon ruukkuun tarvitaankaan, entä terassille.
• Lehden tai blogin parhaat uutuudet muistiin - Mikä oli kehuttu lajike

 Viikon kohdalle voisi varata tilaa kirjoittaa, mikä kukkii tällä viikolla puutarhassa, mitä eläimiä vierailee pihassa ja millainen on sää. Bujoiluun kuuluu, että nautitaan elämän pienistä sattumuksista… Näitä tietoja voi myös siirtää puutarhavihkoon, kun miettii vaikkapa sitä, millä lajeilla kukkapenkin saa kukkimaan mahdollisimman pitkään. On ihan eri asia katsoa kasvitiedoista kukkimisaika kuin tietää, mikä se on juuri omalla pihalla.

       

Muutama fakta jutun aiheista:

Kotimaisten kielten keskuksen sanatietokantaan poimittiin vuonna 2017 eri lähteistä yli kahdeksantuhatta uutta tai muuten ajankohtaista sanaa. Vielä ei voi tietää, mitkä sanoista jäävät kieleen ja löytävät ehkä tiensä sanakirjaankin, mitkä taas jäävät unohduksiin. Kyseessä ei siis ole ”virallisten suositusten” lista vaan katsaus kuluneeseen vuoteen sanaston näkökulmasta.

 bujoilu (< engl. bullet journal; bullet mm.'luettelomerkki') arjen hahmottaminen listojen, piirrosten, kalenterimerkintöjen yms. avulla yhdistämällä muistikirjaan luonnoslehtiön ja päiväkirjan käyttötapoja

Erittäin simppeli kuukausinäkymä, jossa myös pihahommien muistilista. Tästä voi tehdä myös koristeellisemman.

          Bujoilun ideaa voi opiskella vaikka tästä linkistä. Sitä kautta löytyy myös alkuperäisen Bullet journalin kehittäjän Ryder Carrollin video. Minusta olennaista on, että vihon alkuun varaa esimerkiksi puoli sivua jokaiselle kuukaudelle ainakin vuodeksi eteenpäin. Sinne sitten merkitään tulevaisuuden menot ja tärkeät jutut. Aina kuukauden alkaessa tehdään sille oma sivu, johon kirjataan päivät ja muistettavat jutut. Ja sitten vaan tarpeen mukaan kirjataan ylös mitä elämä eteen tuo. Jokainen saa tietysti tehdä miten tykkää, mutta muista

-        Bujoa saa koristella kun siihen on fiilis, mutta ei ole pakko. Saa kirjoittaa rumasti rumalla kynällä vaikka eilen kirjoittikin nätisti nätillä kynällä.

-        Jokaisen viikon ja kuukauden jälkeen pysähdytään ja kurkataan taakse päin. Mitä tein, mitä jäi tekemättä? Tekemättömät jutut (VAIN JOS ne edelleen ovat tärkeitä!) siirretään seuraavan viikkoon tai kuuhun tehtäviksi.

-        Bujo on eri asia kuin käsin kirjoitettu kalenteri. Ideaan kuuluu, ettei sitä tehdä pitkälle eteenpäin, vaan se muotoutuu elämäsi mukaan.