Näytetään tekstit, joissa on tunniste liljat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste liljat. Näytä kaikki tekstit

lauantai 21. syyskuuta 2019

Paviljonkipenkin esittely


Paviljongin ympäristö puutarhassani tuntuu olevan ainaisen muutoksen alla. Kiveykset, pensaat, perennat, katos, portti... Olen suunnitellut, että esittelisin sen blogissa valmiina. Sitä "valmis"-hetkeä ei taida tulla koskaan. Mutta ehkä hyvät jutut ovatkin aina muutoksessa, eivät paikalleen jämähtäneitä. Viimeisen vuoden aikana alueelle on asennettu myös tulipaikka, puutarhaportti sekä kiviä ja kasveja lisää, joten melko hyvältä näyttää jo. Katsotaanpa!


Lyhyesti paikan historiasta


Ensin oli nurmikon reunassa keväisin märkä kohta, lammen sulamisvesien takia. Sitten tuli salaojitus ja pyöreä betonikiveys ja oleskelupaikka vuosia sitten. Ympärille yritettiin syreeniaitaa, mutta toiselta pihalta tuodut taimet jurottivat vain. Korkea kohopenkki tehtiin tyttären haluamaa kirsikkapuuta varten. Puu tuotti satoa ja ympärille asettui perennoja ja pensaita. Oleskelualueen päälle tuli metallinen ”paviljonki". Kerroin blogissakin kirsikkapuun kohtalosta: Vesimyyrä ihastui komeaan multakumpuun ja popsi puun juuret. Nostin sen kuolleena maasta keväällä 2018 ilman lapiota.
Juroista pihasyreeneistä on jäljellä yksi, etualan lila. Takana myöhemmin istutettu 'Alba'

Vuoden takainen Suuri Mylläys

Suuren mylläyksen tein penkissä kesällä 2018. Madalsin multatilaa reilusti, ettei se enää olisi myyristä niin kiinnostava. Lisäsin kompostimultaa ja hevonpaskaa.  Perennoista maahumalaa en voi suositella juuri mihinkään. Se oli vallannut alaa niin, etteivät muut taimet tuntuneet kasvavan enää siitä läpi. Sen lisäksi karhunköynnöksen juurakkoa oli syvällä koko penkissä. Se on todella hankala poistettava. Kaivoin sitä pois tosissani, mutta enpä onnistunut löytämään kaikkea. Sitä onkin edelleen pieniä määriä, mutta pyrin katkaisemaan uudet alut nopeasti. Pieni mylläys ei kannata, koska silloin vain katkoo juuristoa ja kasvi leviää pahemmin.
Heinäkuu 2018 korkea kohopenkki rehottaa maahumalaa, heinää ym.  Kunnostus keskeytyi, kun lapio halkaisi ampiaisten hienosti piilotetun maapesän.

Mies hankki oleskelupaikalle tulisijan vuosi sitten. Se ei ole grilli, mutta sopii esimerkiksi makkaran paistoon. Grilli on toisaalla, terassilla. Toinen uusi asennus on puutarhaportti. Se on kasvimaan metalliportin pari. Olen tänä kesänä laajentanut alueen luonnonkiveystä sen edustalla. Tulipaikan perustukset kaipaisivat vielä pintakäsittelyä ulkonäkösyistä.
Vasemmalle lammelle jatkuvan kivipolun kunnostus on kesken. Sen reunalle on tulossa uusia istutuksia. Porttia vasten pitäisi nousta köynnöksiä, ne on istutettu tänä kesänä.

Puutarhaportin perustukset on valettu jesarilla vahvistettua pahvilaatikkoa muottina käyttäen. Vasemmalla valmis kivillä naamioitu kiinnitys. Polun reunassa on käytetty särmikkäämmät luonnonkivet ja litteät ja tasaiset on säästetty keskelle polkua. Porttia vasten kiipeää kärhö.

Istutukset


Tarkoituksena on luoda suojaava pensasryhmä istuskelualueen ympärille. Perennoja on tällä hetkellä melko paljon, mutta ne saavat osittain väistyä, kun pensaat kasvavat. (Tai sitten voi leventää penkkiä...) Pienemmät pensaat saattavat vielä siirtyä myöhemmin ihan muualle. Syreenit on tarkoitus pitää tässä pysyvästi. Lilan ja valkoisen pihasyreenin kaveriksi saapui tänä kesänä puistosyreeni ’Ainola’. Lisäksi lammelle menevän polun varressa on nyt unkarinsyreeni. Lisäksi tässä on jo kirsikan kaverina  ollut purppurahappomarja sekä pikkutaimesta kasvattamani japaninruusukvitteni.
Purppurahappomarja värittää kurjenmiekan taustan


Perennoja en ole hankkinut suunnitellusti tähän penkkiin vaan ne muodostavat hyvin kirjavan kokoelman oman pihan jakotaimia, ystäviltä saatuja kasveja tai siemenistä kasvatettuja sekä heräteostoksia. Ainakin:
Särkynyt sydän ilahduttaa aina alkukesää kukinnallaan. Myöhemmin se kuihtuu.
Betonikiviä, erikokoisia luonnonkiviä ja vuosi sitten jaetut kuunliljat varjon puolella, syreenien takana . Etualan aukkopaikassa on mm. särkynyt sydän

Auringon puolella. Viime vuonna kylvämäni punahatut ovat kivoja, koska niiden kukinta jatkuu niin myöhään syksyllä ja pörriäiset ja perhoset rakastavat niitä.
Siemenestä kasvattamani keltakurjenmiekka kukkii

  • Valkoraitainen kuunlilja
  • Särkynyt sydän
  • Sormustinkukat sinkoavat siemenensä minne mielivät. 
  • Kertotiikerinlilja Lilium lancifolium ’Plena’ 
  • Kaunopunahattu
  • Illakko
  • Päivänliljoja
  • Tähtiputkia
  • Siperian- ja keltakurjenmiekkaa ym
  • Akileijoja
  • Kanadanakileija Aquilegia canadensis ’Little Lanterna’   (Lepaa 2019)
  • Tähkätädyke Veronica spicata f. nana Blauteppich’ (Lepaa 2019) 



Illakko leviää siemenistä sinne tänne

Päivänliljat ja sormustinkukat. Liljat eivät kuki kovin kauan, joten keltaisuus penkissä on lyhytaikaista


Osan nykyisistä perennoista voisi jossain vaiheessa siirtää tästä pois. Esimerkiksi kurjenmiekkojen pitäisi pärjätä ihan hyvin savimaassakin ja esimerkiksi lammen rannalla.  Tämän paikalle raahatun mullan voisi tarjota sitä enemmän tarvitseville. Haaveissani alue yhdistyy pergolan avulla kasvihuoneen suuntaan, mutta sen rakentaminen ei näytä alkavan tänä(kään) kesänä. 

Heinäkuussa postasin pienestä niitystäni. Se sijaitsee paviljongin vieressä. Sieltä leviää kauniita yllätyskasveja istutusalueen reunamille, kuten tämä:
Onkohan tämä ahdekaunokki...
Näkymä paviljongista kasvihuoneelle.
Viimeinen kuva on otettu tänään 21.9.2019. Paviljongissa kiipeilee kelloköynnös. Katoksen otan pois talveksi, kunhan kalusteet on siirretty.

Mukavaa viikonloppua! Tervetuloa uudet lukijat!


sunnuntai 23. syyskuuta 2018

Liljan itusilmuja multaan



Puutarhassa uhkaa iskeä joskus väsymys kaikkiin puolivalmiisiin projekteihin. Silloin on mukava tehdä jokin nopea pieni juttu heti valmiiksi. Kokeilen ensimmäistä kertaa tiikerililjan lisäämistä itusilmuista. Tosin nopeus on tässä kokeilussa vain ensiaskel, kukintaa on odotettavissa ehkä kolmen vuoden päästä!
Tiikerililjan lehtihankoihin kehittyy mustia itusilmuja. Sama menetelmä toimii myös ruskoliljoilla. Itusilmujen kasvua pitää odotella rauhassa ja valmiina ne myös irtoavat helposti. Itusilmut kannattaa istuttaa rikkaruohottomaan kylvömultaan. Käytin pussimullan ja hiekan seosta. Itusilmut tökätään parin sentin syvyyteen ja muutaman sentin välein. 
Tiikerililjan itusilmuja


Perennakylvöilleni on varattu pieni alue kasvimaan laidalta. Laitoin ruukun ympärille tueksi multaa ja päälle pienisilmäisen verkon, ettei mikään otus käy syömässä aarteitani. Kerään päälle vielä lehtiä ja havuja talvisuojaksi.

Ensi keväänä mullasta toivottavasti pilkistävät pikkutaimet. Vuoden kuluttua, loppukesällä, yritän muistaa siirrellä ne  tilavampaan kasvupaikkaan ja parin vuoden päästä voisi tulla kukkiakin! Vai mitenhän kauan siinä menee? Onko sinulla kokemusta?
Tiikerililja, kerrottu lajike.  Lilium lancifolium
Ja vielä tiikerililja takaa!

Minulla on tapana ostella tuliaisiksi itselleni tapahtumissa käydessäni yksittäisiä perennoja. Ei siis mitään perennaryhmiä, niin kuin järkevää olisi. Kerrottu tiikerililjani on juuri tällainen hankinta. Se on jo ainakin parina kesänä kukkinut kauniisti kukkapenkissäni.  

Loppuun terassia edelleen sulostuttava keijunmekko
Mukavaa uutta viikkoa sinulle! Kiva kun kävit täällä!

Lisää lukemista:

Lasiterassi - uusi lempipaikka

Vuodenvaihteen kunniaksi blogipostaus! Aiheena on tämän vuoden uusi lempipaikkani, lasiterassi. Se valmistui vuosi sitten, joten tämä oli en...