Lisää luettavaa!

sunnuntai 4. heinäkuuta 2021

Kuivuudessa viihtyvät kukkijat

Meille ei ole osuneet ukkoskuurot eikä mitkään muutkaan sateet koko kesäkuussa eikä nyt heinäkuun puolellakaan. Kauas pilvet karkaavat, molemmin puolin laaksoa. Kastelu ei ole ollenkaan juttuni. Kasvit kannattaa mielestäni valita pääosin niin, että ne pärjäävät mahdollisimman hyvin itsekseen. Katsotaan, mitä erityisesti kuivuudessa viihtyvää nyt kukkii auringossa. 


Tykkään kovasti kärsämöistä. Meillä viihtyvät hyvin luonnonvaraiset siankärsämöt ja niiden kaveriksi kylvin viime vuonna sinne tänne muita kärsämöitä. Ne ovat nousseet taas mukavasti. Nämä pärjäävät paahteessa!

Punakärsämöitä ja siankärsämöitä pergolassa. Takana humala kiipeää pergolaa. 
Kärsämöiden värikirjoa 3.7.2021

Kasvimaalla kurkut ja kurpitsat riiputtavat usein surullisina lehtiään iltapäivällä, vaikka niitä on kasteltu edellisenä iltana. Onneksi kasvihuoneen tomaateilla on kastelusysteemi! Enemmän pitäisi vielä kastella. Sen sijaan kasvimaan edustalla iisoppi jaksaa kukkia lähes ilman kastelua auringossa. Kerroin iisoppiaidan perustamisesta viime keväänä (linkki). "Aita" on edelleen hyvin lyhyt, koska kaikki pistokkaat eivät silloin lähteneet kasvuun ja tänä vuonna en ole laittanut uusia. Iisoppien vieressä kukintaa aloittelee suosikkikärhöni, tarhaviinikärhö Madame Julia Correvon, joka on vähään tyytyvä. Harvakseltaan olen sille kuitenkin heitellyt vettä, että se kukkisi taas yhtä upeasti kuin yleensä.  Täällä puutarhassa maa on savea, jossa kosteus pysyy mukavasti.

Iisoppi (Hyssopus officinalis) 

Kärhö Madame Julia Correvon aloittelee kukintaa 3.7.2021

Iisoppi ja kärhö kasvimaan ja -huoneen edustalla

Autotallilta tullessa portaiden vieressä maa on kuivempaa ja hiekkapitoista, toisin kuin puutarhan puolella. Siellä viihtyvät valtavan hyvin ahomansikat, jotka leviävät ja tekevät paljon marjoja. Kukassa on myös mm. laventeli. Viime kesänä istuttamani sitruuna-ajuruohomätäs erottuu hauskan vihreänkeltaisilla lehdillään, saa nähdä aikooko se kukkia. Nämä lajit eivät kastelua kaipaa. 

Ahomansikkaa havujen joukossa. Edessä epäselvänä perhoangervon kuihtuvia kukkia. 

Laventeli (en nyt muista tarkempaa sorttia)

Sitruuna-ajuruoho (Thymus x citriodorus  'Bertram Anderson) on ottanut lainakukan. Sen pitäisi kukkia liiloin kukin.

Pääportaikon toisella puolen on pientä kaaosta, onneksi yksityiskohdat ei näy hyvin kuvassa. Kuvan molemmissa reunoissa näkyy kuihtuvat pionit sekä takana tornionlaaksonruusu ruskettunein kukin. Sen edessä vihreyteen hukkuu onneksi japaninvaahtera, joka on aika ruma tällä hetkellä, kun sen latva kuoli viime talvena. Mutta kovasti se taas kasvaaa. Etummaisena kukkivat täysillä maksaruohot, joiden sortteja en muista. Niitä ei todellakaan tarvitse kastella. Suurin osa on keltaista, mutta...


    ... valkoistakin löytyy. Pörriäiset tykkäävät kaikista maksaruohoista, kuvassa kimalainen. 

Neilikat on minusta todella kauniita, mukavan vähään tyytyviä ja leviävätkin vielä. Niitä on sekä ruukussa että luonnossa. Ruukussa on tarhaneilikka 'Pink Kisses'. Pienen niittyni ketoneilikat aloittivat juuri kukinnan. Ketoneilikka on ehkä luonnonvaraisista kasveistamme se kaikkein punaisin! Kuivina vuosina ketoneilikat valtaavat tilaa. Ilokseni olen löytänyt niitä nyt uusista paikoista, mm. viime keväänä istuttamani tuohituomen juurelle on ilmestynyt niitä.

Tarhaneilikka 'Pink Kisses'

Ketoneilikka (Dianthus deltoides)

Sitten on vielä yksi "neilikka", tässäpä hyvä aasinsilta esitellä sekin, neilikkaruusu. Viime vuonna hankkimani pieni taimi on nyt avannut ekan kukkansa! Tykkään kovasti neilikkaruususta ja nyt minulla on vihdoin sellainen. Se kukkii pitkään, tuoksuu hyvältä ei vaadi kasvupaikalta kovin paljon. Kirvoja siinä on nyt ollut, joten olen sitä jonkun verran kastellut ja kaatanut veden lehdille tehdäkseni kirvojen elosta vaikeampaa. Ne ovatkin vähentyneet. 
Neilikkaruusu

Loppuun vielä yksi ihastuttava kasvi, joka ei pärjää päivääkään ilman kastelua. Talvettamani kaktusdaalia kukkii komeasti. Minulla on pari daaliaa ruukuissa terassilla ja iltaisin ne jo huutavat vettä. Toinen ei vielä kuki. 

Kaktusdaalia 'My love'

Toki olen minäkin kastellut, esimerkiksi puolivarjossa kasvavat alppiruusu ja valkotäpläimikkä ovat selvästi viime päivinä saaneet kuivuudesta tarpeekseen ja tarvitsevat vettä. Kumpikaan niistä ei enää kuki,  mutta toki puolivarjossa kukkii nyt muuta, mutta keskityin tässä nyt aurinkoisiin paikkoihin. Tulevaisuudessa sään ääri-ilmiöt vain lisääntyvät, joten puutarhaa suunnitellessa ja istutusalueita perustaessa kannattaa panostaa hyvään ja riittävään multaan sekä valita sopivat kasvit oikeaan paikkaan, aurinkoon vain sitä hyvin sietävät lajit. Olen tosi tyytyväinen meidän pihan runsaaseen puustoon, joka hellepäivinä tarjoaa puutarhalle, ihmisille ja talolle varjoa. Extrabonuksena lampi, joka helpottaa puutarhan eläinten eloa sekä kastelua. Tänään tapasin useita rastaanpoikasia lammen ympärillä, niistä ovelin oli löytänyt puutarhan viileimmän paikan laiturin alta. Pelästyin kun astuin laiturille ja se lähti kovasti räpistellen karkuun!
Pajulinnun poikasen kuvasin juhannuksena, se löytyi krokettikentän keskeltä
 
Mukavaa sunnuntaita ja heinäkuuta!  

24 kommenttia:

  1. Täältäkin pilvet ovat karanneet ties minne. Kastella kai pitäisi mutta meillä on kasteltu tosi vähän, vain joitain uusia istutuksia ja muut saa pärjätä. Kurkut imevät ahnaasti vettä, poistin osan lehdistä josko se vähän auttaisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uudet istutukset onkin tärkeä kastella, niinpä en ole tänä vuonna tehnyt niitä... Kurkut lurpottivat meillä tänään heti aamusta, mies ei ollut ihan hahmottanut illalla, paljonko ne tarvitsevat vettä. Paljon! Hyvä idea poistaa lehtiä.

      Poista
  2. Sadepilviä ei ole viikkoon näkynyt. Viikko sitten oli kunnon sade ukkosen kera. Varjo tekee kyllä hyvää näillä lämpöasteilla. Laventelit meilläkin ovat hengissä jo olleet monta vuotta ja tänä vuonnakin ovat kasvaneet jo lähes kukintavuoroon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri kun pionit olivat auenneet, meilläkin jyrisi huolestuttavasti/ lupaavasti. Tuli ehkä kolme pisaraa vettä. Siihen jäi ukkoset. Laventelit on ihania ja tuo kuvassani oleva on myös edellisinä vuosina laitettu.

      Poista
  3. Täällä meilläkin kärvistellään kuivuudessa. Vettä ei ole satanut juhannusalusviikon ukkosmyrskyä lukuunottamatta koko kesäkuussa ja nyt heinäkuu on alkanut ilman maata virkistävää sadetta. 😊🌸🌼

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä. Virkistävä sade olisi kyllä paikallaan.

      Poista
  4. Paahde on niin mahdoton joka päivä, että vettä tosiaan jo tarvittaisiin. Uusia istutuksia on pakko kastella ainakin kerran viikossa, sade helpottaisi paljon sitä asiaa ja kyllähän koko puutarha virkistyisi.
    Kiva kattaus paahteessa viihtyviä kasveja. Punakärsämöt näyttävät asettuneen minullakin kasvupaikalleen ja täytyy siirtää pikkutaimia sopiviin paikkoihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa kiva että punakärsämöt viihtyvät sielläkin ja tekevät jälkikasvua. Uusia istutuksia on todellakin kasteltava, tyhmäähän se olisi ottaa riski, että ne menettäisi. Niinpä minulla ei ole uusia istutuksia... paitsi ruukuissa.

      Poista
  5. Nyt onkin paahdepaikkojen perennat arvossaan. Istutin pari punakärsämöä viime kesänä, ja hyvin selviävät auringonpaahteessa, samoin iisoppi ja ketoneilikka kivimuurilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla että sinulla on samat kasvit osoittautuneet hyviksi.

      Poista
  6. Minulla on ennestään paria erilaista kärsämöä ja keväällä istutin kaksi uutta. Yhtä lukuunottamatta ovat kovin matalakasvuisia, eikä nuppujakaan ole tullut. Ehtivät vielä.
    Tämä on toinen erityisen helteinen kesä sen jälkeen, kun kunnan metsikkö tonttimme kahdelta sivulta kaadettiin. Olen iloinnut valosta ja lämmöstä, jota ei meidän tontilla aiemmin ollut. Kasveille olosuhteiden muutos on ollut rankka kokemus. Yllättävän vähän olen niitä menettänyt, joten aika sopeutuvaisia näyttävät olevan. Olen toteuttanut Arno Kasvin neuvoa eli perennoja ei kannata kastella. Niin ne ulottavat juurensa syvemmälle ja selviävät kuivemmistakin säistä. Vasta istutettuja tietenkin on syytä kastella. Tällaisessa viikkojen helleaallossa eivät vanhat neuvot taida enää päteä. Vaikka tonttimme ei suuren suuri olekaan, koen mahdottomaksi antaa kaikille sitä määrää vettä, jonka ne tässä tilanteessa tarvitsisivat. Nostan kädet pystyyn ja toivon mahdollisimman monen selviävän. Kastelen lähinnä kasvimaata ja tietenkin kasvihuoneessa sekä ruukkukukkia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se yleensä on että juuret saavat syvältä kosteuden. Masentuneena katsoin tällä viikolla, kun puolivarjossa tapahtui nuukahdus. Valkotäpläimikät kukkivat jo keväällä joten kukinnasta ei tarvitse tähän aikaan olla huolissaan, mutta nyt oli totaalisesti vesi loppunut niiden juurilta. Samoin lurpottivat vieressä nauhukset, jotka olin siirtänyt tähän, kun ne kuivuivat vanhassa paikassaan. Pakko oli elvyttää koko kukkapenkki kastelulla, vaikka yleensä en kyseistä penkkiä kastele ollenkaan. Varmasti on teidän tontilla suuri ero ja metsän jälkeen valo on hienokin asia! Mutta tällä kelillä ero voi olla liiankin iso. On siinä sopeutumista. Kiitos muuten toisesta viestistäsi, vastasin!

      Poista
  7. Minä olen myös samaa mieltä siitä, että kasvien olisi hyvä pärjätä ilman turhaa hyysäämistä (paitsi kärhöt saavat vähän erityiskohtelua). Istutusvaiheessa tietysti kastelua, mutta myöhemmin vasta sitten kun ne oikeasti alkavat olla hätää kärsimässä. Minä olen vaihtanut aika herkästi kasvien paikkoja, jos näyttää siltä, että jollekin kuivuus on liikaa. Tällä hetkellä puutarha vaikuttaisi olevan aika helppo kastelun suhteen, mutta meillä ei olekaan vielä ollut kuin vasta reilun viikon ajan poutasäätä. Katsotaan parin viikon päästä, miltä näyttää, jos ei tule sadetta sitä ennen.
    Sinun 'Madame Julia Correvonisi' on kyllä huikean kaunis. Osittain sen innostamana hankin itselleni viime kesänä saman, mutta se suuttui jostakin keväällä ja kuivatti kaikki versonsa. Se odottaa edelleen istutusta ruukussaan, mutta on ilmeisesti nyt leppymään päin. Pitää tässä heinäkuun aikana yrittää saada se maahan, jotta ehtii juurtua hyvin ennen talvea.
    Mukavaa heinäkuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti Madame on leppymään päin ja suvaitsee kotiutua luoksesi. Onhan tuo ehdottomasti lempikärhöni, hyvästä syystä! On tosi hyvä jos puutarhasta löytyy eri tyyppisiä paikkoja, että tosiaan saa siirreltyä huonosti viihtyvät kasvit parempiin paikkoihin eikä tarvitse niitä sitten niin hyysätä.

      Poista
  8. KIvannäköisiä nuo kärsämöt! Meillä kasvaa noita siankärsämöitä siellä sun täällä,ihan kivoja nekin minusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siitä tämä kärsämökimara minullakin lähti, että siankärsämöitä puski joka puolelta ja tykkäsin niistä. Kannattaa vahvistaa sitä mikä viihtyy, joten hankin sitten näitä muitakin kärsämöitä ja kivasti lähtivät siemenistä.

      Poista
  9. Yleeskastelu ei kuulu munkaa toimenkuvahan. Siinäki o ihan tarpeheksi ku kantaa vettä loorille ja purkiille, miton eherottomasti liian monta. Mustikat ja tiätenki kärhöt saavat vettä ekstrakulauksen. Jonku erikoospelastuksen voin siinä sivus viälä teherä.
    Ihana tua sun Julia. Mullon pikkuusen alamais. Voi olla, että juurellon liikaa kasvillisuutta. Kärsämöötä pitääski kokeella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mustikkani ovat aika sivussa eivätkä ole saaneet vettä. Niitä ennen sijaitsevat pionit, joiden kohdalle harvinaiset kastelukannulliset päätyivät. Nyt kun pionit ovat kukkineet, niin voisikin edes joskus viedä mustikoille vettä ja sillä suunnalla oleville kärhöille myös, nekään eivät ole saaneet vettä ja se kyllä tulee näkymään kukinnassa.

      Poista
  10. Kuivuuteen lienee tulevaisuudessakin pakko tottua. Ja joutuvat kasvitkin tottumaan, minä en kovin mielelläni ala puutarhaa kastelemaan, siihen saa kulumaan sievoisen vesilaskun, jos sille tielle lähtee. Mutta hyvin kasvit sopeutuvatkin ja osaavat hakea syvemmältä kosteutta ja viileyttä. Tiiviit kasvustot pitävät alaosankin vilpoisempana ja haihduttaminen jää vähemmälle. Mutta kuivuuteen sopeutuvia kasveja on pakko etsikellä. Myös minä olen tykästynyt noihin värikkäisiin kärsämöihin, eteläisellä seinävierustalla viihtyyvät hienosti! Julia Correvon on kyllä upea kärhö!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just näin ja muiden kasvien tiivis kasvusto auttaa erityisesti herkempiä lajeja, esimerkiksi kärhöjä. Kärsämöt ovat varmasti nappivalinta eteläiselle seinänvierustalle!

      Poista
  11. Kasvit kannattaa kyllä tosiaan valita siten, ettei tarvi kovin paljon kasteluletkun kanssa kulkea ensimmäisen vuoden jälkeen. Onneksi meilläkin on savipitoista maata, joka kyllä helpottaa asiaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mietin myös, millaista hiekkamaalla olisikaan. Kompostimulta istutusalueilla toki on erinomainen apu missä vaan.

      Poista
  12. Kärsämöt on kyllä kivoja😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin on! Tämän postauksen jälkeen niitä on löytynyt yhä uusissa sävyissä!

      Poista

Pienikin kommentti ilahduttaa ja on tärkeä! Kiitos!